Onko vanhemmilla ja kasvatuksella ratkaiseva rooli siinä, että lapsi menestyy elämässä?

Luulisin, että vanhempien merkitys on noin puolet ja ympäristön, sekä kavereiden toinen puoli. Kun korostetaan vanhempien merkitystä, jätetään usein huomioimatta, että asutaan tietynlaisella alueella, jossa koulu, kaverit ja harrastukset ovat tientynlaisia.

Tohtorilla on kova homma kasvattaa lapsestaan tohtori Jakomäen vuokratalossa.

Eiköhän se aika ratkaisevaa ole kuinka paljon aktivoidaan, leikitään, harrastetaan jne. Näissä kaikessa lapse kyvyt kehittyy. Ja oppiiko jo lapsena tulemaan toimeen muiden kanssa jne.

Ketju poistoon. Rikkaat ovat epäempaattisia. Ei kai sellaisia ihmisiä Suomeen haluta tulevaisuudessa??

Vierailija kirjoitti:

Luulisin, että vanhempien merkitys on noin puolet ja ympäristön, sekä kavereiden toinen puoli. Kun korostetaan vanhempien merkitystä, jätetään usein huomioimatta, että asutaan tietynlaisella alueella, jossa koulu, kaverit ja harrastukset ovat tientynlaisia.

Tohtorilla on kova homma kasvattaa lapsestaan tohtori Jakomäen vuokratalossa.

Tämä on omalla kokemuksella täysin totta. Omasta ala-asteen luokastani pienessä kylässä oon ainoa, joka lähti isoon kaupunkiin opiskelemaan ja hankki ylemmän korkeakoulututkinnon sekä hyvän ammatin.

Kyllä siihen vaaditaan lapseltakin älyä ja sinnikkyyttä ja kunnianhimoisuutta ja periksiantamattomuutta ja monia muita luonteenpiirteitä.

Kasvatustieteissä ja psykologiassa on tutkittu kasvatuksen ja perimän merkitystä ihmisen kehityksessä jo monta vuosikymmentä. Esimerkiksi, jos on löydetty identtiset kaksoset, jotka on jostakin syystä erotettu lapsena. Yksin sama perimä, mutta eri kasvuympäristö.

Mutta onhan se ihan mahdollista kai menestyä vanhemmista huolimatta? Suomessa kun on koulutus auki, jos vaan sisäinen tahtotila ja lahjakkuus on riittävä. Toki se on epätodennäköisempää lähteä lukemaan vaikka maisteriksi, jos kotona on koko lapsuus hoettu, että ”töihin vaan”.

Vanhemmilla on varmasti jonkinlainen vaikutus, mutta ei välttämättä aina sellainen kuin luulisi. Vaikeista kasvuolosuhteista voi olla haittaa, mutta voi niistä olla hyötyäkin.

Vierailija kirjoitti:

Kasvatustieteissä ja psykologiassa on tutkittu kasvatuksen ja perimän merkitystä ihmisen kehityksessä jo monta vuosikymmentä. Esimerkiksi, jos on löydetty identtiset kaksoset, jotka on jostakin syystä erotettu lapsena. Yksin sama perimä, mutta eri kasvuympäristö.

Mutta eikös useintutkita, että tuleeko lääkärin lapsista lääkäreitä? Voihan olla kannustavat vanhemmat myös ihan duunaripohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilla on varmasti jonkinlainen vaikutus, mutta ei välttämättä aina sellainen kuin luulisi. Vaikeista kasvuolosuhteista voi olla haittaa, mutta voi niistä olla hyötyäkin.

Vaikeista oloista voi tulla motivaatio, että ”tällaiseen elämään en jää”. Ja sitten lähtee sisulla opiskelemaan kovan ammatin.

Menestystä pitää mitata onnellisuudella, ei rahalla ja asemalla.

Kyllä, vanhemmilla on suuri vaikutus, mutta jokainen itse on vastuussa siitä miten reagoi asioihin ja navigoi elämässään. Ja jotkut vaan syntyy mätäpaiseina.

Ja kyllä, tätä on tutkittu loputtomiin.

Geenit taitavat vaikuttaa enemmän. Myös ympäristöllä (eli ikätovereilla, opettajilla, yhteiskunnalla yms) on merkitystä.

On tutkittu paljonkin. Vanhempien merkitys on selvästi pienempi kuin arjessa ajatellaan. Tom Hodgkinson on kirjoittanut kirjan The Idle Parent, siellä on muistaakseni tutkimusviitteitä.

On. 

Sanonta duunarin lapsesta tulee duunari, pitää paikkaansa. Ei siksi ettei lapsella olisi taloudellisia mahdollisuuksia lukea itsensä vaikka miksi, vaan se aivopesu minkä hän on saanut syntymästä asti. 

Ettei vaan ole "äiskäänsä ja iskäänsä" ylempänä. 

nim. kokemusta on omasta ja naapureiden puolesta 

Ja toisaalta jollain akateemisten lapselle ei todellakaan anneta mahdollisuutta jättää koulut peruskouluun. Hän voi kyllä myöhemmin työskennellä ihan millä alalla tahansa, vaikka taiteilijana mutta korkeakoulutus, peritty hyvätuloisuus ja suhteet auttavat myös näillä aloilla. 

Molemmista poikkeukset ovat poikkeuksia, eli vastaus alkuperäiseen kysymykseen on ratkaiseva rooli. 

Vierailija kirjoitti:

Kasvatustieteissä ja psykologiassa on tutkittu kasvatuksen ja perimän merkitystä ihmisen kehityksessä jo monta vuosikymmentä. Esimerkiksi, jos on löydetty identtiset kaksoset, jotka on jostakin syystä erotettu lapsena. Yksin sama perimä, mutta eri kasvuympäristö.

Noissa tutkimuksissahan on tultu siihen tulokseen, että geeniperimä vaikuttaa paljon enemmän kuin vanhemmat tai kasvatus.

Kotona en saanut minkäänlaista arvostusta - ainoastaan muistutusta siitä, kuinka suuren häpeän aiheutan vanhemmilleni tekemisillä ja sanomisillani. Kaikkea opiskelua ja lukemista pidettiin turhana. Lukea uskalsi vain iltamyöhällä isän sammuttua. Koulut meni läpi miten kuten. Töitä olen tehnyt ja niillä joskus jopa tienannutkin, mutta alkoholi vei ja nykyään olen työkyvytön, mutta eläkkeelle ei pääse. Viinat olen juonut itse ja siitä en syytä muita. Lapsena saatu kannustus kotoa olisi voinut kantaa aikuisenakin vaikeuksien yli.

M 38

Vanhempien, geenien ja kasvuympäristön lisäksi myös puhdas sattuma vaikuttaa asioihin, esimerkiksi sairaudet, onnettomuudet jne.

Vierailija kirjoitti:

Menestystä pitää mitata onnellisuudella, ei rahalla ja asemalla.

Kyllä, vanhemmilla on suuri vaikutus, mutta jokainen itse on vastuussa siitä miten reagoi asioihin ja navigoi elämässään. Ja jotkut vaan syntyy mätäpaiseina.

Ja kyllä, tätä on tutkittu loputtomiin.

Oot ihan oikeassa kyllä onnelisuuden suhteen. Ei raha välttämättä onnea tuo todellakaan. Kuitenkin tääs nykyajan yhteiskunnassa elämän on monesti miellyttävämpää, jos kuukausipalkka on 5000 €, verrattuna vaikka 1500 € palkkaan tai sosiaalitukeen. Hyvällä palkalla elämästä on mahdollisuus nauttia vähän eri tavalla. Vaikkei se onnea takaakaan.

Kaveripiirillä on oman kokemuksen mukaan iso merkitys.

Vierailija kirjoitti:

Geenit taitavat vaikuttaa enemmän. Myös ympäristöllä (eli ikätovereilla, opettajilla, yhteiskunnalla yms) on merkitystä.

Älygeenit.

Näkyvät lapsella noin kolmosluokalla. Jo silloin opettaja pystyy näkemään luokan lahjakkaat oppilaat.

Aivotoiminta.