SUOLISTOSAIRAUSDET

Minulla on colitis ulcerosa ollut jo parisen vuotta.

Tauti alkoi hyvin pahalla ummetuksella. Vatsa oli kipeä, suoli ei toiminut, vatsa piti kovaa meteliä ja olo oli sairas.

Kävin tutkimuksissa yli 6kk ja ei selvinnyt mitään. Syön kuulemma väärin, olen liian nuori olemaan sairas jne jne.

Kun ummetus saatiin pois. Mikään ei enää pysynyt sisällä. Jouduin juosta vessaan ja oikeastaan ainut mitä sieltä tuli oli sellaista ihme limaa ja ilmaa sekä verta. Olin todella sairas. Aloin saada paniikkikohtauksia julkisilla paikoilla ja töissä, koska vatsa oli todella arvaamaton. Yleensä paastosin illan ja yön ja aamun, että pärjäsin töissä.

Edelleen oli vaikea saada apua. Melkein vuoden taistelun jälkeen pääsin kolonoskopiaan ja siellä todettiin sairaus.

Olin sen jälkeen 6kk sairaslomalla, koska vatsa ei rauhoittunut, eikä lääkkeet auttanut.

1.5v sairastelun jälkeen, vatsa rauhoittui. Oireet katosivat. Ja olivat poissa n. 2 vuotta. Sen jälkeen on tullut muutamasta päivästä muutamaan kk kestäviä jaksoja joissa vatsa on ärtyneempi, mutta ruokavalio ja lepo auttavat, enkä tarvitse lääkitystä.

Alku on kuulemma rajuin sairaudessa. Mutta voi olla että vatsa on jopa 10 vuotta remissiossa jos hyvä tuuri käy.

Kyllä sä selviät, eikä pitäisi mitenkään vaikuttaa raskauteen.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on colitis ulcerosa ollut jo parisen vuotta.

Tauti alkoi hyvin pahalla ummetuksella. Vatsa oli kipeä, suoli ei toiminut, vatsa piti kovaa meteliä ja olo oli sairas.

Kävin tutkimuksissa yli 6kk ja ei selvinnyt mitään. Syön kuulemma väärin, olen liian nuori olemaan sairas jne jne.

Kun ummetus saatiin pois. Mikään ei enää pysynyt sisällä. Jouduin juosta vessaan ja oikeastaan ainut mitä sieltä tuli oli sellaista ihme limaa ja ilmaa sekä verta. Olin todella sairas. Aloin saada paniikkikohtauksia julkisilla paikoilla ja töissä, koska vatsa oli todella arvaamaton. Yleensä paastosin illan ja yön ja aamun, että pärjäsin töissä.

Edelleen oli vaikea saada apua. Melkein vuoden taistelun jälkeen pääsin kolonoskopiaan ja siellä todettiin sairaus.

Olin sen jälkeen 6kk sairaslomalla, koska vatsa ei rauhoittunut, eikä lääkkeet auttanut.

1.5v sairastelun jälkeen, vatsa rauhoittui. Oireet katosivat. Ja olivat poissa n. 2 vuotta. Sen jälkeen on tullut muutamasta päivästä muutamaan kk kestäviä jaksoja joissa vatsa on ärtyneempi, mutta ruokavalio ja lepo auttavat, enkä tarvitse lääkitystä.

Alku on kuulemma rajuin sairaudessa. Mutta voi olla että vatsa on jopa 10 vuotta remissiossa jos hyvä tuuri käy.

Kyllä sä selviät, eikä pitäisi mitenkään vaikuttaa raskauteen.

Olen siis sairastanut jo 5 vuotta. En parisen vuotta :)

Jos lääkäri olisi vakavasti huolestunut laboratoriotuloksista, hän olisi ohjannut sinut nopeammin jatkotutkimuksiin ja mahdollisesti osastolle. Päättelen tästä, että ei kannata stressata. Jos jotain jatkotutkimuksissa löytyy, Suomessa saa hyvää hoitoa.

Ymmärrän, että olet huolissasi. Olen itse joutunut odottamaan 1,5 kuukautta varmistusta siihen, onko munasarjasyöpä vai eikö ole. Epätietoisuus on kuluttavaa.

Toivotan mielenrauhaa ja levollista viikonloppua huolesta huolimatta.

Minulla on Crohnin tauti ja se alkoi 4v sitten niin, että ensimmäiset puoli vuotta oli lähinnä ummetusta ja ulostaminen sattui hitosti ja lähes aina tuli verta. Loppujen lopuksi oli pakko ottaa lääkäriin yhteyttä kun se veri alkoi tulemaan housuista läpi ja sitä tuli jatkuvasti muulloinkin kuin ulostamisen yhteydessä. Calprosi on tosi koholla joten valitettavasti olet suurella todennäköisyydellä myös sairastunut IBD:hen, siltä tuo kuulostaa. Pysy henkisesti vahvana, koska itse ainakin sairastuin psyykkisestikin aika pahasti kun tauti tuli niin pahana shokkina.

Kuulostaa tutulta tuo että on liian nuori, samaa minulle yritettiin toitottaa, mutta onneksi pidin puoleni ja pääsin hyvissä ajoin hoitoon. Minulla ei siis tosiaan muita oireita vielä ole, mutta lääkäri kyllä varoitteli, että on mahdollista niitä tulevan, tarvittaessa hakeutua päivystykseen. Kiitos sinulle vastauksesta ja ihana kuulla, että sulla on helpottanut noin hyvin!

Sairastuin colitis ulcerosaan 15 vuotta sitten. Alku oli hirveää, vesiveriripulia useasti (10-15krt) vuorokaudessa, käytännössä piti asua wc:n lähettyvillä eikä housuun paskominen tuntemattomaksi jäänyt. Diagnoosin saaminen tuolloin oli vaikeaa ja sairautta ei niinkään tunnettu. Se oli teini-ikäiselle kova paikka, mutta onneksi tähystyksellä selvisi.

Calpro ja crp-tulehdusarvo oli korkea ja hemoglobiini tippui. Ruokavaliolla en huomannut vaikutusta oireisiin. Kokeilin useita eri lääkkeitä, Pentasa- ja asacol -tabletti, kortisoni ymym, eikä mistään ollut apua. Lääkärit jo väläyttelivät avanne-vaihtoehtoa. Lopulta kokeilin Pentasa peräruisketta, joka oli ja on edelleen ihmelääke kohdallani. Oireet helpottuivat käytännössä heti, uloste kiinteytyi ja vessassa ei tarvinnut rämpätä niin usein enää ja verentulokin loppui. Nykyään kärsin n. kerran vuodessa akuutimmasta vaiheesta, joka yleensä puhkeaa epäsäännöllisemmän rytmin seurauksena (usein kesällä).

Suolistosairaudet ovat nykyään todella yleisiä. Itsekin olen paraikaa raskaana ja suolistosairaus oli akuuttina vähän aika sitten, mutta helpottui taas peräruiskeella. Sairaiuden kanssa oppii elämään ja kuten monella muullakin, minullakin alkuvaihe oli se pahin. Nykyään jopa vähättelen omaa sairauttani ja koen päässeeni todella helpolla, vaikka alussa pahalta näyttikin. Säännöllinen rytmi, kunnon unet ja hyvä ruoka sekä ehdottomasti stressin vähentäminen helpottavat oireita. Tsemppiä todella paljon, vaikka nyt tuntuisikin epävarmalta, stressaavalta kaikkine raskauskuormituksineen, niin kyllä se vielä helpottaa!!

Diagnoosi minulla ärtynyt paksusuoli jotakin, lääkkeillä se on pysynyt kurissa vuosikausia. Tsemppiä sinulle kyllä sen kanssa voi elää ihan hyvin (tosin kun ei ole muuta vaihtoehtoa)

Tätä myös itse mietin, että olisi heti varmasti ohjattu jatkotutkimuksiin. Näitä minun tutkimuksia nyt vain vielä hiastaa se, että lääkäri ei osannut sanoa, saako niitä tehdä raskaana oleville...

Minulla ei ole mitään hajua näistä sairauksista, olen yrittänyt googletella, mutta se ei ole juurikaan tuottanut tulosta, eli IBD on myös muunmuassa tämä crohnin tauti? Yritän pysyä vahvana ja lujana, nyt olen todella huolissani kun en tiedä mikä siellä on ja millasta hoitoa voin saada... Ja pelkään tietysti myös jotain suolistosyöpää vielä, tuskin sitäkään on täysin suljettu pois ennen tähystystä.

Itselläni on ollut jo muutaman vuoden että kun syön jotain niin on syytä olla vessa lähellä. Ripuli iskee aika nopeasti syönnin jälkeen. Aamuisin en voi syödä mitään, lasi vettä, maitohappobakteeri ja imodium. Ensimmäisen kerran syön vasta kun tulen kotiin ja on varmaa ettei tarvitse lähteä enää mihinkään. Lääkärit on kertonut mielipiteitään mutta eivät mitään apua ole keksinyt. Heitä ei tunnu oikein kiinnostavan koko asia joten ei viitsi enää lääkärille juurikaan mennä. Jotain on itse keksinyt mikä on vähän auttanut kuten ab piimä ja maitohappobakteerit.