Lue keskustelun säännöt.
Elämäntapamuutoksen onnistumisen syy on tylsyyden sietäminen
Kaiken ap
06.11.2020 |
Lähes kaikkiin elämäntapamuutoksiin sisältyy laihduttaminen. Laihduttamista tukee terveelliset elämäntavat. Terveellisiin elämäntapoihin kuuluu päihteettömyys, tupakoimattomuus ja ei-niin-motivoiva ruokavalio. Päihteettömyys johtaa ilottomuuteen, jos päihteiden tuomaan iloon on tottunut. Tupakoimattomuuteen sisältyy upeiden tupakkataukojen tuomat menetykset todella monella eri tavalla. Ei-niin-motivoivaan ruokavalioon sisältyy palkitsemattomuus.
Lopulta jäljelle jää kysymys - mitä minulle sitten jää? Ja juuri siinä kohtaa ollaan avainkysymyksen äärellä siinä, että haluammeko oikeasti elämäntapamuutoksen vai emme. Pystymmekö siihen vai emme? Jos tuolle tielle lähdetään, tulee väistämättä eteen tylsyyden tunne. Kun ei turrutetakaan itseämme päihteillä tai palkita itseämme sokerilla. Tuon tylsyyden tullessa pitää uskaltaa nauraa sille ajatukselle, että ihan tavallisista elämän arkisista asioista voi saada tyydytystä ja nautintoa. Mutta sellainen ei tule heti. Se vaatii itselleen uskottelua, pakottamista, siedättämistä ja monia epäuskoisia hetkiä. Mutta kun kropan saa tottumaan erilaiseen elämään, on aivojenkin pakko tottua uusiin signaaleihin:" jaahas, sitä perjantaipullaa ei sitten töissä tullutkaan." Lopulta aivot sanoo, että pidä tunkkis! Jos on jaksanut sitä "ilottomuutta" jonkin aikaa, niin kohta huomaakin, että uusia iloja löytyy tilalle. Jos niin haluaa. Kyse on siis omasta tahdosta saada aikaan tuloksia.
Yleisin syy elämäntapamuutoksen epäonnistumiseen on siis se, ettei siedä tylsyyttä. Herkuton, alkoholiton, tupakaton elämä on kuin ei ikinä mitään kivaa olisi. Siksi, koska on itsensä totuttanut siihen. Ei tuolla muinaiset luolamiehet ole varmaankaan mahapystyssä huutaneet keppi kädessä, että oispa kaljaa.
Kommentit (36)
AP, miten pääsen eroon pakkomielteisestä shoppailusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen eri mieltä. Minusta ydinkysymys on ahdistuksen sietokyky. Se on astetta rankempaa settiä kuin vain tylsyyden sieto.
Niillä on suht helppoa jotka joutuu vaan tylsyyttä sietämään. Monen meistä muista on opittava sietämään kovaa ahdistusta, stressiä ja muuta paljon tylsyyttä ikävämpää, kun mässy/juomalääkitys kielteisiin tunteisiin äkkiä lopetetaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mieltä. Minusta ydinkysymys on ahdistuksen sietokyky. Se on astetta rankempaa settiä kuin vain tylsyyden sieto.
Kyllä varmasti näin, mutta kaikkia ei ahdista. Päin vastoin - monilla on hyvä fiilis ja tunnelma, kun tietää saavansa kohta tai melkein kohta aivoja palkitsevaa päihdettä tai ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä. Esim päihdeväellä, ollaan totuttu, että aina on jotain säätöä, vääntöä ja kohokohtia. Voi mennä pieleen ja niistä sitten puhutaan ja koetaan näennäistä yhteenkuuluvuutta. Raitistumisessa ongelma ei olekaan vain päihteiden jääminen, vaan sen äksönin jääminen. Mitä tilalle?
Ryhmissä pitäisi aivan rauhassa todeta, ettei nyt tarvi säätää mitään. Voi sanoa että ollaan vaan.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Esim päihdeväellä, ollaan totuttu, että aina on jotain säätöä, vääntöä ja kohokohtia. Voi mennä pieleen ja niistä sitten puhutaan ja koetaan näennäistä yhteenkuuluvuutta. Raitistumisessa ongelma ei olekaan vain päihteiden jääminen, vaan sen äksönin jääminen. Mitä tilalle?
Ryhmissä pitäisi aivan rauhassa todeta, ettei nyt tarvi säätää mitään. Voi sanoa että ollaan vaan.
Joo siis pelkkä tylsyys voi luoda pohjaa ahdistukselle. Mutta tässä mielipiteessäsi toit hienosti esille juuri tuon äksönin puutteen. Se voi luoda kaikista pahimman tunteen, kun tylsyys tekee tilaa ahdistukselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mieltä. Minusta ydinkysymys on ahdistuksen sietokyky. Se on astetta rankempaa settiä kuin vain tylsyyden sieto.
Aloittaja ei ehkä puhunut alkoholisteista yms. joilla päihteen/päihteenä käytetyn aineen funktio on olla ahdistus- tai masennuslääke.
Kaiken Ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mieltä. Minusta ydinkysymys on ahdistuksen sietokyky. Se on astetta rankempaa settiä kuin vain tylsyyden sieto.
Kyllä varmasti näin, mutta kaikkia ei ahdista. Päin vastoin - monilla on hyvä fiilis ja tunnelma, kun tietää saavansa kohta tai melkein kohta aivoja palkitsevaa päihdettä tai ruokaa.
Olen aina ollut absolutisti, joten tuosta en tiedä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mieltä. Minusta ydinkysymys on ahdistuksen sietokyky. Se on astetta rankempaa settiä kuin vain tylsyyden sieto.
Aloittaja ei ehkä puhunut alkoholisteista yms. joilla päihteen/päihteenä käytetyn aineen funktio on olla ahdistus- tai masennuslääke.
Näin on. Puhuin sinänsä perusterveiden ihmisten elämäntapamuutoksesta.
Niin, mutta onko se sitten elämisen arvoista elämää?
N 98kiloa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken Ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Esim päihdeväellä, ollaan totuttu, että aina on jotain säätöä, vääntöä ja kohokohtia. Voi mennä pieleen ja niistä sitten puhutaan ja koetaan näennäistä yhteenkuuluvuutta. Raitistumisessa ongelma ei olekaan vain päihteiden jääminen, vaan sen äksönin jääminen. Mitä tilalle?
Ryhmissä pitäisi aivan rauhassa todeta, ettei nyt tarvi säätää mitään. Voi sanoa että ollaan vaan.Joo siis pelkkä tylsyys voi luoda pohjaa ahdistukselle. Mutta tässä mielipiteessäsi toit hienosti esille juuri tuon äksönin puutteen. Se voi luoda kaikista pahimman tunteen, kun tylsyys tekee tilaa ahdistukselle.
Tylsyyshän on maailman ihanin tila. Ahdistus kumpuaa aivan eri asioista. Tylsyys on hyvinvoivan ihmisen kepeä pikkuharmi. Ahdistus on vakava asia.
Sä puhut ap jostain ekstroverttialkoholisteista. Introverttiraittiit eivät samaistu avaukseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, mutta onko se sitten elämisen arvoista elämää?
N 98kiloa
Siis päihteet ja ylensyönti tekee elämästä elämisen arvoista?
Tylsyyshän on maailman ihanin tila. Ahdistus kumpuaa aivan eri asioista. Tylsyys on hyvinvoivan ihmisen kepeä pikkuharmi. Ahdistus on vakava asia.[/quote]
Juuri näin. Ehkä täällä juuri päihderiippuvaiset heräsivät keskustelemaan, vaikka avasin keskustelun ihan terveen, mutta nautinnonhakuisen ihmisen näkökulmasta.
Koitettu on jättää karkit vähemmälle ja kerma ruuasta poijes. Onhan se tylsää......
Ap, et kuulosta onnelliselta. Mutta kukin tavallaan.
Itse nautin elämästä enkä kiellä itseltäni mitään, mutta kohtuudella.
Minä en joutunut luopumaan mistään tehdessäni elämäntapamuutoksen kahdeksan vuotta sitten. Tupakkaa en ole koskaan polttanut mutta alkoholia, herkkuja ja epäterveellisiäkin ruokia menee edelleen kohtuudella. En vain syö niitä enää niin tolkuttomia määriä kuin ennen.
Elämäni on muuttunut paljon antoisammaksi kun syön monipuolisemmin ja olen saanut uusia harrastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Minä en joutunut luopumaan mistään tehdessäni elämäntapamuutoksen kahdeksan vuotta sitten. Tupakkaa en ole koskaan polttanut mutta alkoholia, herkkuja ja epäterveellisiäkin ruokia menee edelleen kohtuudella. En vain syö niitä enää niin tolkuttomia määriä kuin ennen.
Elämäni on muuttunut paljon antoisammaksi kun syön monipuolisemmin ja olen saanut uusia harrastuksia.
Millainen muutos se sitten oli, jos teit elämäntapamuutoksen luopumatta mistään? Tuota tuota...
Yllättävää, ettei ketään kiinnostanut kun on perjantai ja palkitsemisen aika. :D