menee hermot uhmaikäisen kanssa...

en enää tiedä mitä tekisin lapseni kanssa. mitään se ei tottele, kaikki asiat sanotaan parikymmentä kertaa kunnes loppujen lopuksi korotan ääneni, kiusaa ja lyö pikkusisarta niin että saan vahtia joka hetki niitä että toinen pysyy edes hengissä, joka vitun ikinen päivä parun täällä kun tuo ei tottele... olen henkisesti niin tosi väsynyt että joka ilta itken kun tiedän että aamulla pitää taas aloittaa sama rumba alusta. nyt pitäisi vielä viedä se tivoliin mutta enpä tiedä miksi veisin, palkinnoksi huonosta käytöksestä vai? olisi ihanaa jos olisi edes joskus päivä kun joku asia menisi perille yhdellä sanomisella eikä tekisi joka asiaa minkä kiellän.



mitä ihmettä voin tehdä tuon kanssa? enpä olisi ikinä uskonut että oma lapseni voi saada minut masentumaan näin pahasti, mutta taitaa olla ensi viikolla pakko varata aika terkkariin ja hakea joku masennuslääkitys...