Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ekaa kertaa elämässäni mua tympäisee
04.06.2009 |
ruuan laittaminen.
Olen 37-vuotias ja aina nauttinut suunnattomasti ruuan laittamisesta. Ja minä meidän perheen ruuat aina laitankin, ulkona ei käydä syömässä eikä osteta eineksiä.
Mutta nyt tuli stoppi. Mä olen täysin kyllästynyt joka ikinen päivä miettimään "mitä tänään syötäisiin". Viimeinen viikko on mennyt siten, että olen syöttänyt lapsille kaikkia pakastimessa olevia ruuanloppuja. Itse en ole käytännössä syönyt mitään koska en jaksa tehdä mitään. Nyt ne pakastimen valmiit on syöty.
Pitkin hampain ja tympeänä laitoin juuri riisit ja maissit kiehumaan. Eilen veivasin kanakastiketta iltayhdeksältä.
Tänään menen kauppaan ja ostan eineksiä takakontillisen. Mä en jaksa tehdä yhtään ruokaa.
Kommentit (7)
malja täynnä
kuponki täytettynä
Miten te olette ratkaisseet tämän totaaliahdistuksen? En voi jättää lapsia ilman ruokaa!
Tuntuu että en päivässä ehdi muuta kuin tehdä aamupalan, syöttää kuopuksen, siivota jäljet. Sitten pyykkisota.
Sitten teen lounasta, syötän kuopuksen, kuuntelen esikoisen raivoamisen ruuasta, siivoan jäljet.
Sitten taas välipala, syötän, pakotan, kiristän, siivoan jäljet.
Sitten päivällisen teko. Syötän, pakotan, lahjon, kiristän, siivoan jäljet.
Ja iltapalan laitto. Syötän, luovutan esikoisen kohdalla, siivoan jäljet.
Klo on sitten 21. Ja sama sota alkaa klo 6.
EI JAKSA. Haluan oman kokin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotiruoanlaitto on ollut intohimoni nuoresta asti, mutta väliin on mahtunut monia kausia jolloin en oikeasti viikkoihin ole tehnyt mitään itse.
Pidä piiitkä loma ruuanlaitosta, niin löydät taas itsestäsi sen pikkukokin. Ei elämä mihinkään eineksiin kaadu.
Olen kerran saanut kans tuollaisen kohtauksen. Syötiin varmaan 6 viikkoa eineksiä - sen myötä ruuanlaittohalut palasi ;-)
Suosittelen kokeilemaan! Toimii taatusti, sen verran yököttäviä on nuo einekset, kun muutaman viikon syö.
Noita kirityksiä ja lahjomisia en kyllä ruokailun yhteydessä ole itse koskaan harrastanut. Jos ei syö, niin kuolkoot nälkään. Ja jos ei mun laittama ruoka kelpaa, niin ruuaksi tulee seuraavalla kerralla "mätää" (isomman pojan nimitys äitipuolen veteen keittämästä neljänviljapuurosta). Ei paljon ruikuteta meillä ruuasta ;-)
Minä ainakin toimin vähän fiiliksen mukaan, miksi turhaan kiusata itseään. Kyllä tähän maailmaan muutenkin inhottavia juttuja riittää.
Me lähdemme aina joskus lasten kanssa ulos syömään vaikka jostain seisovasta pöydästä. Lapsetkin tottuvat uusiin makuihin ja erityyppisiin ruokiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heti tuli helpompi olo :)
Nyt alkaa valmisruoka-aikakausi. Ei se maailma oikeasti siihen kaadu, eikä lapsetkaan. Tauko voisi tehdä terää.
ap
Alue: Aihe vapaa
mä tajusin jo alle kolmekymppisenä, että kokkaaminen on inhimillisten resurssien tuhlaamista.