Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kävin viime viikonloppuna äitini luona pienessä maalaiskylässä isomman tien varressa ja illan pimentyessä ahdistuin lenkillä katuvalojen puutteesta.
16.10.2020 |
Tää kaupungissa asuminen on tehnyt jälleen tehtävänsä.
T: 9 vuotta pellon vieressä Etelä-Pohjanmaalla asunut ja sitä ennen lahtelaisessa lähiössä puolet lapsuudestaan asunut
Kommentit (4)
Onneksi asun taajaman ulkopuolella. Käydään miehen kanssa melkein joka ilta pimeällä kävelyllä. Taskulampun valot vasta jos tulee autoja/muita liikkujia muuten kävellään pimeydessä. Ja nautitaan siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä vttu siinä on, että joka asiasta pitää ahdistua?
Kai myöskin masennuit?
Ihmiset ei enää osaa eritellä tunteitaan. Kaikki on vain ahdistumista. Pelko, suru, kaikki on yhtä ja samaa ahdistumista.
Osta otsalamppu. Ja laita heijastimia.
Alue: Aihe vapaa
Mikä vttu siinä on, että joka asiasta pitää ahdistua?
Kai myöskin masennuit?