Voiko jo lapsikin olla "kaamosmasentunut"???

Hei!



Mitäs olette mieltä, voiko lapsikin jo reakoida tähän pimeyteen niin voimakkaasti, että se vaikuttaa koko elämiseen?



Meillä on nimittäin tammikuussa 4v täyttänyt poika joka tuntuu nyt auringonpaisteen myötä HERÄNNEEN jostain horroksesta :o)! Vielä pari talvea sitten en mielestäni nähnyt juuri eroa mutta viime vuonna oli vähän samanlaista ja nyt selkeästi vahvemmin.



Eli kun tämä ränräsade ja pimeys alkoi tuossa loppuvuodesta 2008, poika tuntui aivan kuin vetäytyvän vähän kaikesta. Ei ole juuri kiinnostanut ulkoilu, joka muuten on hänelle tärkeintä maailmassa. Toki on ollut ulkona ja sinne huudotta lähtenyt, mutta pyydellyt sisään eikä muutenkaan oikein ole ollut innoissaan mistään.



Mutta nyt kun on valosampaa, poika on aivan kuin muuttunut taas. Kinuaa jo ennen aamupalaa ulos ja lähteekin sinne heti amupalan jälkeen. Sisälle saa juuri ja juuri houkuteltua syömään siihen vedoten, että iltapäivällä pienen levon jälkeen pääsee taas ulos. Iltapaäivällä poika haluaakin taas ulos ja olisi iltaan saakka. Myös rakas temppukouluharrastus on taas alkanut kiinnostaa enemmän kuin vielä marras-tammikuussa.



Onko muilla tällaista? Viime talvena oli vähän samanlaista, joten siksi mietinkin, että onko lapsilla tällaista yleensä? Poikamme viihtyisi pimeimpään aikaan sohvalla tai lukemassa sisällä omissa leikeissään. Ero jaksamisessa ja kaikesta innostumisessa on aika valtava.