Olen sosiaalisesti kömpelö ja hieman ujokin nainen
Siksi minulla ei ole koskaan ollut poikakaveria. Minuun tutustuminen vaatisi hieman enemmän panostusta. Sitten kun tutustun, uskaltaa olla oma itsensä ja heittää huumoriakin.
Taidan jo luovuttaa. Tinder ei ole vaihtoehto varmaankaan (eikä muutkaan deittisivustot), sillä en osaa aloittaa keskustelua tai jatkaa sitä. Olen kyllä joskus osannut tutustuessani mieheen, mutta se juttu loppui eikä johtanut seurusteluun.
Vai voiko vain luottaa siihen, että kun osuu kohdalle sopiva, niin kaikki sujuu omalla painollaan?
Kommentit (12)
Oletko katsellut ja tutustunut kilttiksiin ?
Vastaavanlaisena miehenä ja nyt jo kokeneena sellaisena, voin sanoa, että harjoitus tekee paremmaksi. Olin reilu parikymppisenä todella ujo ja hiljainen. Olin viittä vaille luovuttamassa koko homman, koska ahdistuin vain vieraiden ihmisten seurassa, enkä edes kuvitellut pyrkiväni mihinkään treffeille koskaan.
Sitten päätin vielä kerran yrittää kunnolla ja aloitin nettideittien kokeilun. Silloin ne olivat vielä uusi juttu. Nyt olen jo yli nelikymppinen. Se nettideittailu johti useampiinkin treffeihin, sitä kautta suhteeseen ja avioliittoon. Olen myöhemmin eronnut, mutta sain niin paljon itseluottamusta, etten enää pelkää omaa ujouttani. Nyt luotan ja tiedän sen, että on minuntyyppisiäni naisia ja on niitä, jotka ei minulle sovi, enkä sovi heille. Eli pitää vaan yrittää ja hyväksyä realiteetit. Sopiva osuu kohdalle ennenpitkää ja kokemus opettaa.
Sama, onneksi olen sentään hyvännäköinen. Toisaalta en tiedä herättääkö se sitten jotain ennakkoluuloja.
Kyllä mä suosittelisin ujona ihmisenä panostamaan nettitreffailuun.
Itsellä käytössä tinder, bumble, okcupid, happn, suomi24 treffit, happypancake.
Fakta on se, että en olisi tähän 34.5v ikään mennessä käynyt vielä kertaakaan treffeillä jos olisin odottanut jotain oikean elämän kohtaamista..
Itse olen monenkin mielestä outo. Saatan sanoa asiat melko suoraan, mutta ilkeä en ole kenellekään. Joku voisi sanoa minua kusipääksikin.
Useat ovat kuitenkin sitä mieltä, että taiteilijat nyt vaan ovat outoja.
Vierailija kirjoitti:
Ootko kuitenkin hyvännäköinen?
Näin on sanottu. En rumakaan ole. Ja on mua baarissa lähestytty silloin kun vielä kävin niissä. Arkielämässä aloitteita ei vain tule. Ehkä se ei sitten ole kovin yleistä? Tai pitäisi tutustua ensin kaverina ja siitä sitten kehkeytyy jotain, jos on kehkeytyäkseen.
Ap
Omalla painollaan se taviksilla menee. Hyvännäköiset, epätoivoiset ja muut erikoisryhmät ovat oma lukunsa.
Olen samanlainen ja tutustuin mieheeni humalassa eräässä kesätapahtumassa. Suorastaan ihme, että mies oli kunnollinen ja alkoton tapaus. Nykyään en itsekään juo lähes ollenkaan.
up