Lue keskustelun säännöt.
Mikä voi olla vikana, kun en saa ns. mammakavereita?
26.09.2020 |
Ennen lapsen saamista minun oli ihan helppo tutustua mm. työkavereihin ja kavereiden kavereihin jne. Koin, että minusta pidettiin ja seurassani viihdyttiin, ja itsekin pidän ihmisistä, oikeastaan ikään ja sukupuoleen katsomatta viihdyn uusien ihmisten seurassa. Olen ihan tavallinen tyyppi, kohta 40-vuotta täyttävä yhden pienen lapsen äiti. Ystävilläni ei kellään ole pieniä lapsia, joten olen yrittänyt tutustua muihin äiteihin mm. puistoissa ja taloyhtiömme hiekkalaatikolla jne. Jopa facebookin ryhmissä etsinyt seuraa muista äideistä ja pienistä lapsista. Menen leikkipuistoissakin juttelemaan siellä oleville aikuisille, naapurissa asuvia pienten lasten äitejä aina moikkaan, juttelen heille, kyselen kuulumisia jne. Mutta kukaan ei halua tutustua minuun sellaista satunnaista small talkia enempää :( . Eräskin naapurissa asuva äiti, jonka kanssa olin jutellut satoja kertoja, kysyin lähtisikö hän lapsensa kanssa meidän mukaan lähistöllä olevaan kauppakeskukseen, lasten ilmaiskonserttiin, yhteen lastentapahtumaan tai kävelyllä (nämä siis eri kertoina). Ei lähtenyt, koska kuulemma oli aina jo sopinut jonkun muun kanssa.
Olen aika yksinäinen, ja mistään ei tunnu löytyvän seuraa samassa elämäntilanteessa olevista, vaikka yritän. Mikä voi olla vikana?
Kommentit (21)
Kysyn vielä, minkäikäinen lapsesi on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sullahan on jo omat ystäväsi vuosien takaa. Ikävä totuus on se, että olet liian vanha pienen äidiksi. Voisit saada ystäviä mummoista, jotka hoitaa lastenlapsiaan. T: Neljän äiti ja viiden mummu
Vierailija kirjoitti:
En tietenkään tiedä, mutta minulle tuli mieleen, oletko liian innokas tutustuja. Minun kokemuksen mukaan hyvät ihmissuhteet syntyy varovasti ja hienovireisesti. Ei lapsi välttämättä yhdistä. Minua ei kiinnosta ihmiset, jotka ryntää reviirille liian innokkaasti ja pyytää ehkä heti jonnekin tai kylään. Parhaiten olen tutustunut, kun vaihdetaan jotakin yleistä...olisi omituista, jos vieras ihminen kysyy, mitä kuuluu.
Puistossa voisi vaikkapa hymyillä ja sanoa, että olllaan oltukin täällä samaan aikaan ennenkin..tai vastaavaa. Ja sitten on myös mammojen klikit, ei kaikkia hyväksytä.
Luen ihan mielenkiinnolla, mitä muut sanovat.
En omasta mielestä ole yli-innokas tutustuja. Saatoin kirjoittaa aloitukseni vain epäselvästi. Kysyn mitä kuuluu naapureilta, joiden kanssa olen jutellut useasti aiemminkin. En toki tuntemattomilta. Tuntemattomille yritän jutella sellaista yleistä small talkia, ja jos näen vaikka kadulla sellaisen ihmisen, jonka kanssa olen jutellut leikkipuistossa, niin moikkaan jne. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kysyn vielä, minkäikäinen lapsesi on?
Täyttää juuri kaksi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Sullahan on jo omat ystäväsi vuosien takaa. Ikävä totuus on se, että olet liian vanha pienen äidiksi. Voisit saada ystäviä mummoista, jotka hoitaa lastenlapsiaan. T: Neljän äiti ja viiden mummu
Vai sellaista :) . Asumme Helsingissä, ja täällä kyllä pienten lasten äidit näyttää olevan iso osa tällaisia nelikymppisiä kuin minäkin :) . Ja ne mummot jo eläkeläisiä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sullahan on jo omat ystäväsi vuosien takaa. Ikävä totuus on se, että olet liian vanha pienen äidiksi. Voisit saada ystäviä mummoista, jotka hoitaa lastenlapsiaan. T: Neljän äiti ja viiden mummu
Vai sellaista :) . Asumme Helsingissä, ja täällä kyllä pienten lasten äidit näyttää olevan iso osa tällaisia nelikymppisiä kuin minäkin :) . Ja ne mummot jo eläkeläisiä. Ap
Sitten kannattaa katsoa peiliin ja miettiä, mitä teet väärin. T:Mummo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sullahan on jo omat ystäväsi vuosien takaa. Ikävä totuus on se, että olet liian vanha pienen äidiksi. Voisit saada ystäviä mummoista, jotka hoitaa lastenlapsiaan. T: Neljän äiti ja viiden mummu
Vai sellaista :) . Asumme Helsingissä, ja täällä kyllä pienten lasten äidit näyttää olevan iso osa tällaisia nelikymppisiä kuin minäkin :) . Ja ne mummot jo eläkeläisiä. Ap
Sitten kannattaa katsoa peiliin ja miettiä, mitä teet väärin. T:Mummo
Mikähän sinua oikein nyppii ja miksi purat sen minuun?
Tässä aloituksessanihan juuri kyselen sitä, että mikä voisi olla vialla. Minussa, muissa, tilanteissa tms.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sullahan on jo omat ystäväsi vuosien takaa. Ikävä totuus on se, että olet liian vanha pienen äidiksi. Voisit saada ystäviä mummoista, jotka hoitaa lastenlapsiaan. T: Neljän äiti ja viiden mummu
Liian vanha alle 40? Presidentti Niinistökinon yli 70-vuotias pienen lapsen isä.
Vierailija kirjoitti:
Sullahan on jo omat ystäväsi vuosien takaa. Ikävä totuus on se, että olet liian vanha pienen äidiksi. Voisit saada ystäviä mummoista, jotka hoitaa lastenlapsiaan. T: Neljän äiti ja viiden mummu
Eikö ihminen saisi haluta uusia ystäviä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät kaikki tarvitse tai halua uusia ystäviä. Minä en ehdi tavata edes nykyisiä niin paljon kuin haluaisin. Eli älä ota sitä henkilökohtaisesti. Tuo liika innokkuus ja ehkä liika ekstroverttiys saattaa myös vieroksuttaa osaa ihmisistä, eikä sitäkään kannata ottaa itseensä, koska meitä on erilaisia. Introverttiä pitää lämmitellä pitkään eikä liian hyökkäävästi, jos haluaa tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki tarvitse tai halua uusia ystäviä. Minä en ehdi tavata edes nykyisiä niin paljon kuin haluaisin. Eli älä ota sitä henkilökohtaisesti. Tuo liika innokkuus ja ehkä liika ekstroverttiys saattaa myös vieroksuttaa osaa ihmisistä, eikä sitäkään kannata ottaa itseensä, koska meitä on erilaisia. Introverttiä pitää lämmitellä pitkään eikä liian hyökkäävästi, jos haluaa tutustua.
Juu en ota henkilökohtaisesti ja ymmärrän, että suuri osa ihmisistä ei kaipaa uusia ystäviä. Mutta olisi kyllä mukava tutustua edes muutamaan äitiin, jolla on suunnilleen samanikäinen lapsi. Ihan että voitaisiin välillä ulkoilla yhdessä ja sellaista, käydä vaikka lähipitseriassa syömässä tai jotain. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ethän ole liian hyvännäköinen tai hoikka? Minkämerkkiset legginsit sinulla on?
Vierailija kirjoitti:
Ethän ole liian hyvännäköinen tai hoikka? Minkämerkkiset legginsit sinulla on?
Vihjailetko, että ns. mammaporukoihin hyväksytään vain tietyntyyppisiä ihmisiä? Itse en ajattele ollenkaan niin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanokaahan mistä te muut olette saaneet äitikaverinne? Ap
Mistä aiheista juttelet? Itse en jaksa kovin kauaa pintapuoleista juttelua tuntemattoman tai puolitutun kanssa säästä, lapsista ja tv-ohjelmista. Siinä ei ole siis mitään pahaa, jokaisella on omat kiinnostuksensa. Kohteliaasti myös keskustelen, välillä innostuenkin. Mutta pitemmän päälle tunnen näivettyväni. Kiinnostaa sen sijaan jos joku tietää jostain aiheesta paljon ja osaa selittää ja kuvailla aihetta hyvin kun kyselen, ja vastavuoroisesti on kiinnostavaa syventyä aiheisiin, josta itse tiedän paljon. Eli tykkään siis keskustelujen kautta oppia ja pohtia. Aiheina vaikka historia, it-ala, talous (en itse ymmärrä mutta haluaisin oppia sen toiminnasta lisää), psykologia, fysiikka. Huumorintaju on myös ratkaiseva tekijä kohdallani, ja huumorintajuja on siis erilaisia eli ei ole mitään janaa jossa joku on hyvä ja joku huono.
En siis neuvo nyt muuttamaan itsessäsi mitään, vaan mietin selittäviä tekijöitä. Toivottavasti löydät vielä ystäviä joiden kanssa juttu soljuu!
Jos olet akateeminen, voit olla liian koulutettu. Jotkut amisnaiset eivät kateudeltaan kestä olla kaveri korkeasti koulutetun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet akateeminen, voit olla liian koulutettu. Jotkut amisnaiset eivät kateudeltaan kestä olla kaveri korkeasti koulutetun kanssa.
Olen akateeminen mutta mielestäni en tuo sitä esille mitenkään.Ap
Kun mun lapsi oli tuon ikäinen kuin sinun lapsi niin olin tosi väsynyt koko ajan. Lapsi heräili öisin ja päivät meni siinä että sai sen väsyneeksi jotta olisi nukkunut hyvin. Silloin en jaksanut alkaa enempään kuin jutusteluun puistossa. Mutta kun ikää tuli lisää ja lepoa niin nyt on ihan eri meininki.
Vierailija kirjoitti:
Mistä aiheista juttelet? Itse en jaksa kovin kauaa pintapuoleista juttelua tuntemattoman tai puolitutun kanssa säästä, lapsista ja tv-ohjelmista. Siinä ei ole siis mitään pahaa, jokaisella on omat kiinnostuksensa. Kohteliaasti myös keskustelen, välillä innostuenkin. Mutta pitemmän päälle tunnen näivettyväni. Kiinnostaa sen sijaan jos joku tietää jostain aiheesta paljon ja osaa selittää ja kuvailla aihetta hyvin kun kyselen, ja vastavuoroisesti on kiinnostavaa syventyä aiheisiin, josta itse tiedän paljon. Eli tykkään siis keskustelujen kautta oppia ja pohtia. Aiheina vaikka historia, it-ala, talous (en itse ymmärrä mutta haluaisin oppia sen toiminnasta lisää), psykologia, fysiikka. Huumorintaju on myös ratkaiseva tekijä kohdallani, ja huumorintajuja on siis erilaisia eli ei ole mitään janaa jossa joku on hyvä ja joku huono.
En siis neuvo nyt muuttamaan itsessäsi mitään, vaan mietin selittäviä tekijöitä. Toivottavasti löydät vielä ystäviä joiden kanssa juttu soljuu!
Tuollaisista aiheista juttelen vanhojen ystävieni kanssa. Mutta koen, että jossain hiekkalaatikolla vaikka historiasta tai tieteistä keskustelu tuntemattomien kanssa ei oikein ole mahdollinen.. Ap
En tietenkään tiedä, mutta minulle tuli mieleen, oletko liian innokas tutustuja. Minun kokemuksen mukaan hyvät ihmissuhteet syntyy varovasti ja hienovireisesti. Ei lapsi välttämättä yhdistä. Minua ei kiinnosta ihmiset, jotka ryntää reviirille liian innokkaasti ja pyytää ehkä heti jonnekin tai kylään. Parhaiten olen tutustunut, kun vaihdetaan jotakin yleistä...olisi omituista, jos vieras ihminen kysyy, mitä kuuluu.
Puistossa voisi vaikkapa hymyillä ja sanoa, että olllaan oltukin täällä samaan aikaan ennenkin..tai vastaavaa. Ja sitten on myös mammojen klikit, ei kaikkia hyväksytä.
Luen ihan mielenkiinnolla, mitä muut sanovat.