Lue keskustelun säännöt.
Nykyinen työelämä informaatiähky ja burn-outit
26.09.2020 |
Kaikkia tutkimustuloksia on runsaasti olemassa siitä, että liika informaatio ja multitaskaaminen kuormittavat aivoja, huonontavat tuloksia ja johtavat ennen pitkää burn-outiin ja kuitenkin nykyinen työelämä on juuri tätä. Gurut sanovat, että hidasta tahtia, opettele sanomaan ei ja anna tilaa tekemättömyydelle, joka ruokkii luovuutta. Ja mikä on todellisuus työpaikoilla, päivässä useampi palaveri, tietenkin vielä eri aiheista, siinä välissä meili mustana uusista sähköposteista ja sitten vielä pitäisi viedä eteenpäin asioita, jotka tulivat palavereista sekä edistää jo edellisiä projekteja ja sitten kiitäkin jo seuraavaan palaveriin johon olisi pitänyt valmistautua, ai niin ja vastata niihin sähköposteihinkin jossain välissä. Esimiehet täysin kyvyttömiä tai haluttomia ottamaan heille kuuluvaa johtamistyötä, koska itseohjautuvuus on päivän sana eikä kukaan halua mikromanageerata.
Parhaiten tienaavat voivat downshiftata ja kertoa sitten kuinka silmiä avaava kokemus se oli ymmärtää pysähtyä ja hiljentyä. Uskon, että lähes kaikki haluaisivat sen kokea, mutta kun perheen elättäminen ei onnistu ilman rahaa. Eli pakko vaan jatkaa kunnes tulee totaalipysähtyminen eli terveys pettää. Ja aina on seuraava, joka hulluna tekee töitä ja tahkoaa osakkeenomistajille rahaa ja luulee olevansa korvaamaton. Suurin osa kuitenkin pikkumanagereita, joita voidaan korvata ihan koska vain ja jotka tienaavat max 5 tonnia, joka ei verojen jälkeen ole mitään. Ja aina pitää olla tavoitettavissa. Jos et ole, niin seuraavissa yt:ssä muistetaan. Ellet ole joku superosaaja, joita kai muutama prosentti.
Ja sitten kotiin ja kotona ei jaksa tehdä mitään kun on väsynyt töistä ja takaraivossa painaa Vastaamattomat meilit, joihin sitten tunnollisimmat vastaavat kun lapset on saatu nukkumaan. Ja liikkuakin pitäisi ja tavata ystäviä ja sitä parisuhdettakin hoitaa. Ja kuunnella itseään.
Milloin ja miksi tästä työelämästä tuli tällaista? Nauttiiko tästä joku oikeasti? Haluaisin oikeasti nähdä tällaisen ”asiantuntija työn”, jota voisi hoitaa 8-16 kunnolla. Alkaa olla usko lopussa, että tätä jaksaisi vielä 20 vuotta eläkeikään, jota tuskin näkee.
Kommentit (12)
Veit sanat suustani. Tämäkin viikko oli niin rankka, että tein töitä unessa viime yönä (siis näin unta niistä töistä joita pitäisi tehdä) ja aamulla tuli puolisolle todettua, että ei tässä nykytyöelämässä ole mitään järkeä.
3-10 projektia yhtäaikaa käynnissä ja viikonloput vastailla whatsapp kysymyksiin, 8 tuntiset työpäivät ei riitä, on pakotettu tekemään oma työnsä ali oman riman kun muuten hommia ei keretä tekemään ajoissa.
Uusia hommia tulee spostiin joten on mahdoton aikatauluttaa mitään. Johdon mielestä itseohjautuvuutta, itse olen sitä mieltä että huonoa johtamista. Firmassa ei oikea käsi tiedä mitä vasen tekee.
Krooninen unettomuus, tyhjyyden tunne elämästä, jatkuva riittämättömyyden tunne. Sitten pitäisi olla kiitollinen siitä että on töitä. Palkalla josta jää käteen kakkosella alkava summa kuukaudessa, hintana tuhottu terveys.
Mitään järkeä missään. Ap, oon niin samaa mieltä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni ehkä harmittaa ja loukkaakin eniten se, että nykyisin johtajat piiloutuvat tuon itseojautuvuuden taakse ja kukaan ei johda kokonaisuutta. Yksi sitten johtaa itseään yhteen suuntaan ja toinen toiseen.. esimieheni ei edes vastaa hänelle lähetettyyn sähköpostiin ja yrityksen johto kehuu häntä vuolaasti että kuinka taitava hän on. Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ehkä harmittaa ja loukkaakin eniten se, että nykyisin johtajat piiloutuvat tuon itseojautuvuuden taakse ja kukaan ei johda kokonaisuutta.
Todellakin. Itseohjautuvuuden johtaminen on haastavampaa ja vaatii aikaa enemmän kuin perinteinen johtaminen. Kuitenkin itseohjautuvuus tunnutaan käsittävän aina siten, että se tarkoittaa että johtamista ei tarvita ollenkaan.
Aika monetkin asiantuntijat tekevät 7,5 tuntisia päiviä. En tiedä miksi ei sinulta onnistu. Oletko liian tunnollinen?
Pörssiyhtiöt palkkaa nuoria ihmisiä suoraan koulun penkiltä koska nuoret jaksaa ja palkka jota tarvitsee maksaa on kohtuullinen. 40v ikävuoteen mennessä tyypit saa burnouteja ja lähtee, tavalla tai toisella, ja pörssiyhtiöt palkkaa ja löytää aina tilalle uusia nuoria joilla intoa ja terveys tallella. Näin maailma pyörii tätä nykyä. Sitten moni burnoutin kokenut alkaa katsoa maailmaa uusin silmin ja ymmärtää tehdä niitä asioita joilla on oikeasti väliä ja merkitystä. Oma perhe, terveys, luonto jne.
Onneksi nuoret ovat alkaneet, ihan oikein, kyseenalaistaa tätä systeemiä. Jotain kestävämpää on pakko keksiä. Vai miten ajatellaan että ihmiset jaksavat töissä 20v-70v työuran kuten poliitikot nykyään haluavat, jotta eläkkeet saadaan maksettua.
Tämä homma lävähtää vielä silmille ihan totaalisesti. Toivottavasti sitten otetaan lusikka kauniiseen käteen ja kehitetään työelämää oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken mitä ap kirjoiti voisi olla kuin minun suusta. Ei tämmöistä työelämää enää kauan jaksa. Ja samalla puhutaan työurien pidentämisen tärkeydestä kun ensisijaisesti pitäisi työntekoon saada jotain tolkkua, että ihmiset ylipääntänsä jaksaisivat sitä työelämää.
Vierailija kirjoitti:
Aika monetkin asiantuntijat tekevät 7,5 tuntisia päiviä. En tiedä miksi ei sinulta onnistu. Oletko liian tunnollinen?
Missä? Ei ainakaan julkisilla, kuten monet kuvittelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi, että työpaikan menettämisen pelossa koitetaan ylisuoriutua. Itselläni on esimies, joka ymmärtää, ettei kaikkea ehdi tehdä. Teen sen 40 tuntia viikossa, työajalla, parhaani mukaan. Se riittää esimiehelleni ja sen mukaan siis myös toimin.
Miten teidän esimiehenne suhtautuvat pitkien päivien tekoon tai siihen, kun kerrotte, ettei työaika riitä kaikkeen?
Aika monet kommentit olisin voinut itsekin kirjoittaa.
Tuttu tunne herätä keskellä yötä kylmään hikeen kun unissakin tekee vielä töitä.
Minunkin työpaikallani näitä samoja ongelmia, pomot jotka saavat pomon palkkaa nostavat kädet pystyyn kaikissa ongelmatilanteissa ja niitähän riittää talossa, jossa eletään jo kolmatta vuotta erilaisissa organisaatiomuutoksissa.
Aina pitää aloittaa projektia projektin perään ja siihen päälle vielä tehdä sitä omaa perustyötään. Nämä projektit syövät todella paljon aikaa ja energiaa ja yleensä tulokset jäävät laihoiksi. Oma perustyöni on vuorotyötä, jossa myös pitäisi jaksaa ja olla läsnä, ei vain fyysisesti, mutta myös omalla persoonalla ja sydämellä.
Olen sairaanhoitaja, joka on totaalisen väsynyt siihen etten saa tehdä oikeaa työtäni hyvin.
Kuten muutkin kirjoittajat totesivat, tähän päälle pitäisi vielä jaksaa vanhempana ja puolisona. Nykyiset vaatimukset vanhemmille ovat myös kovia. Wilma on armoton käskyttäjä, jota on seurattava silmä kovana ja jos lapset jotain harrastavat, tulee sieltäkin päästä vaatimusta jos toista.
Koitetaan jaksaa, ei kai tässä muu auta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kun ei ole enää asiantuntijatason ongelma vaan samaa vaaditaan ihan duunaritasoltakin, koska kehitys.
Pitää kehittää ja kehittyä joka päivä paremmaksi ja tehokkaammaksi työntekijäksi jossain höpöhöpöhommassa jonka jatkuva "kehittäminen" ei lopputulokseen vaikuta edes mitenkään. Sitten on jatkuvia palavereja "kuinka nyt painan tätä ja tuota nappia paremmin".
Ei nuo työt onneksi kotiin seuraa mutta siellä ne seuraavana päivänä odottaa. Työelämästä on tullut jo kilpaurheilua jossa pitää joka päivä rikkoa edellisen päivän ennätys.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kun ei ole enää asiantuntijatason ongelma vaan samaa vaaditaan ihan duunaritasoltakin, koska kehitys.
Pitää kehittää ja kehittyä joka päivä paremmaksi ja tehokkaammaksi työntekijäksi jossain höpöhöpöhommassa jonka jatkuva "kehittäminen" ei lopputulokseen vaikuta edes mitenkään. Sitten on jatkuvia palavereja "kuinka nyt painan tätä ja tuota nappia paremmin".Ei nuo työt onneksi kotiin seuraa mutta siellä ne seuraavana päivänä odottaa. Työelämästä on tullut jo kilpaurheilua jossa pitää joka päivä rikkoa edellisen päivän ennätys.
Tämä. Ja palkka on sitä tasoa, että sitä vastaan käyn töissä ja that's it. Ei ole minkäänlaista motivaatiota sitoutua tai yrittää suorittaa yhtään enempää kuin välttävä perustaso. Työnantaja saa sen mistä maksaa eli rimaa hipovan suorituksen.
Amen