Mitä apua kiusaaja tarvitsee?

Henkilökohtaisen uudelleenkoulutuskersantin ja boot campin.

Ymmärrystä, hellyyttä, vakuutuksen että tämä ei ole tehnyt mitään väärää ja riittävän annoksen lämmintä rintamaitoa.

Olsiko kansanedustaja Heikki Vestmanilla tähän vastausta?

Ketjusta näkee jälleen, miten tunteet sumentavat harkintakyvyn. Aina, kun jotain kamalaa tapahtuu, on ensireaktio rankaista syyllistä, ja pohdinnat siitä, tarvitsisiko tekijä jotain apua, nähdään teon hyväksymisenä. Vääristä teoista kuuluu totta kai rankaista, mutta samalla on hyvä miettiä keinoja, miten estetään saman tapahtuminen uudestaan.

Väkivaltaan taipuvaisilla ihmisillä on ongelmia tunteiden säätelyssä ja empatiakyvyssä. Ankarat rangaistukset ja yhteisön ulkopuolelle sulkeminen vain pahentavat näitä taipumuksia. Tämä on täysin yksiselitteisesti tosiasia, ei mitään kukkahattuilua. Terapia sen sijaan tutkitusti vähentää aggressiivisia taipumuksia.

Minä ainakin ajattelen, että haluan tukea sitä asioiden käsittelytapaa, joka pienentää teon uusimisriskiä enkä kannata sellaisia rangaistusmuotoja, jotka tosiasiassa vain lisäävät väkivallan uhriksi joutumisen riskiä.

Rajat, ja sellaiset seuraamukset, että tulevaisuudessa ei käy edes mielessä harkita kenenkään härkkimistä.

Eutanasia-apua?

Ihan ensin olisi varmaan hyvä tarkastaa ne kotiolot. Harvoin se väkivalta ihan tyhjästä kumpuaa. Apua sinne kotiin ja lapselle tunteiden käsittelyyn välineitä ja tukea siihen. Puuttuminen ajoissa vähentää rikollista toimintaa tulevaisuudessa.

Lisää rahaa mm. uuden iphonen ostoon. Pleikka 5 ois myös kiva. Niin ja useammin lomamatkalle kotimaahan tapaamaan serkkuja.

Kyllä minun oma apuni riittää. Ei meidän Hannu ole tehnyt mitään väärää.

t. äiti

9 mm burana