Lue keskustelun säännöt.
Oletko joutunut työssäsi fyysisen väkivallan kohteeksi ja miten se vaikutti?
22.09.2020 |
Monta kertaa, olen siis töissä suljetulla psyk. osastolla ja mies. Painimista on jonkin verran, yleensä hälytyskutsuna mennään apuun tai sitten pyydetään. Lyöty on naamaan, samoin potkaistu, tosin mahaan. Yksi ehti puremaan jalastakin. Mustelmilla on selvitty, tosin sen pureman jälkeen piti mennä työterveyteen varmistamaan että ei tule komplikaatioita (hepatiittipotilas).
Tilanteet kirjataan ja tilastoidaan, sen kummemmin niitä ei läpi käydä, vaikka se on suositus. Sanomaton käsitys on, että jälkipuinteja kaipaava hoitaja on liian herkkä, väkivalta on osa pakettia. Niin kuin onkin. Itseeni ala on vaikuttanut voimakkaasti kyynistävästi, vaikka vasta 5 vuotta takana. Luulen, että on vaihdettava alalta pois. Töihin mennessä ei tiedä meneekö väkivaltaiseksi, se stressaa liikaa, vaikka tilanteet on aina lopulta selvinneet.
Mites muilla?
Kommentit (10)
Aikaisemmin muutaman kerran potilas lyönyt tai puristanut kädestä äkkiarvaamatta. Ymmärrystä löytynyt, sille he eivät ole tajunneet satuttavansa. Kuitenkin jokainen kerta aiheuttanut sen, että pidin mielelläni etäisyyttä potilaaseen, ja tein vaan työ ripeästi. Ei saisi vaikuttaa, mutta myös kyllä joku aina tiedostamattomasti vaikuttaa.
En työskentele enää samassa paikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin muutaman kerran potilas lyönyt tai puristanut kädestä äkkiarvaamatta. Ymmärrystä löytynyt, sille he eivät ole tajunneet satuttavansa. Kuitenkin jokainen kerta aiheuttanut sen, että pidin mielelläni etäisyyttä potilaaseen, ja tein vaan työ ripeästi. Ei saisi vaikuttaa, mutta myös kyllä joku aina tiedostamattomasti vaikuttaa.
En työskentele enää samassa paikassa.
Juu, meillä on sama että jos joku täysin psykoottinen potilas käy päälle, niin pitää tajuta se mielentila eikä ottaa henkilökohtaisesti. Silti joskus sattuu, että se riehuva tyyppi on ihan vaan hankala, eikä ymmärrystä vailla. Sen jälkeen oma ammatillisuus on kyllä kovalla koetuksella.
Tämä on vieras maailma ns. tavikselle. Ja hyvä niin.
Pahimmat lienee poliisi, vartijat, mt- ja kehitysvammapuolen hoitajat, nuorisokotien ohjaajat ja tietysti portsarit. Varmaan myös muissa ammateissa tulee vastaan, mutta noissa korostuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuh on mm. lyöty, purtu, potkittu, roikuttu tukasta, heitetty tavaroilla, uhattu tappaa ja raiskata. Jälkikäsittelyt on hoidettu ja ei sen kummemmin ole vaikutanut, paitsi osaan paremmin ennakoida nykyään.
t. erkkaope
En juurikaan kohteeksi, mutta uhkailtu on tappamisella, ampumisella ja puukottamisella. Nyt kun on omia lapsia, sitä miettii olisiko joku muu ammatti parempi.. en vaan halua enää olla tuollaisten ihmisten kanssa missään tekemisissä.
T.vartija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeksi tänään: potkittu,raavittu,haukuttu ,heitetty kivellä.Tänään ei ole purtu ,mutta sitäkin on tapahtunut . Olen töissä päiväkodissa.
Joskus duunissa on joku teini yrittänyt jotain räpiköidä.
M42
Aika useinkin. Yleensä on vaan puremista, raapimista ja potkimista mutta pari kertaa on onnistuttu huitaisemaan nyrkillä. Alan vaihto on ollut mielessä sillä tämä väkivallan uhka on lisääntynyt vuosi vuodelta. Tai ehkä pitäisi vain vaihtaa työkohdetta.
Ja tietysti on vielä nuo kaikki uhkailut kaupan päälle. Eli on myös henkistä väkivaltaa.
Kyllähän nämä tilanteet aina käydään läpi työvuoron jälkeen. En tiedä, vissiin olen jo niin turtunut tähän ettei oikein tunnu missään enää.
-vartija-