Kumpi mieluummin: itse vierailemaan vai vieraat kylään?

Kahvilassa, ravintolassa tai muualla.

En juuri koskaan kutsu ketään kotiimme, eikä minua kiinnosta hengata kavereiden nurkissa.

Oma äitinikin on käynyt meillä tasan kerran.

Säästyy siivoamiselta ja ruoanlaitolta, eikä tartte ihmetellä että kuka maksaa ja kenen vuoro järjestää tällä kertaa..

Vierailemaan koska haluan myös muidenkin koteihin tutustua.

Minä tykkään kutsua vieraat meille. Ei tarvitse matkustaa ja miettiä tuliaisia, on kiva olla omissa ympyröissä ja lasten ollessa pieniä kaikki on paljon helpompaa.

Kutsun mieluiten ihmisiä meille. En stressaa siivouksesta koska meillä on aina riittävän siistiä. Tykkään kokata ja miettiä tarjoiluja. Meillä on mukavat tilat istua iltaa ja viihtyä yhdessä. Olen aina iloinen kun saamme vieraita.

Kaverin luo tai tapaaminen jossakin. Pääsee välillä pois neljän seinän sisältä. Muuten alkaa ahistaa.

Mielummin meille.

Minä pidän ruuan laittamisesta ja kutsujen järjestämisestä.

Tai siis eihän ne kutsut ole, jos pyytää syömään ja viettämään iltaa paria ystävä pariskuntaa ja samalla yöpymäänkin, mutta kuitenkin sellaisen eteen nähdään tavallista enemmän vaivaa-

Myös mieheni sisaren perhe käy meillä muutamia kertoja vuodessa yökylässä.

Samoin appivanhemmat.

Jotenkin olen haluton lähtemään reissuun ja kyläilemään, en tiedä mistä johtuu.

Tottahan kyläilen, mutta mieluiten kutsun aina vieraita kotiimme, kuin lähden itse.

Mieluummin muualle, joko toisen kotiin tai kahvilaan/ravintolaan. Olen erittäin epävarma omasta emännöintikyvystäni ja taloudenpidostani, pelkään että tarjottavani ovat noloja tai vääränlaisia. 

En halua ketään kotiini, enkä kenenkään kotiin.

Tykkään emännöidä. Meillä on isohko kaveriporukka ja aina, kun yleensä aina, kun järjestämme jotain illanviettoja, päivällisiä tms. niin pidämme ne meillä.

Mutta usein kyllä teemme niin, että jokainen tuo jotain tullessaan. Joku tuo alkuruuat, joku pääruuat, joku lisukkeet, joku jälkkärit jne.

Riippuu kuka on tulossa. Mielelläni menen kahvilaan/ravintolaan tapaamaan muita, ei tarvitse kenenkään järjestää mitään. Meille saa tulla myös, mutta joskus käyn mieluummin muiden luona kun sieltä pääsee helpommin pois silloin kun haluaa.

Vierailemisesta yleensä: jostain syystä kohdallani aina oletetaan, että minä haluan tulla tai olen ilmanmuuta valmis tulemaan kylään toisten luo. Minun luokseni ei tulla, vaikka kutsun ja mielelläni otan vieraita vastaan.

Oma teoriani tähän on, että minua ei voi enää asettaa altavastaajan asemaan asuntojen tai minkään suhteen. Usein sitä asetelmaa pidettiin selvästi yllä, kun olin nuorempi ja esim pitkän opiskeluajan takia ei ollut taloudellisia edellytyksiä hankkia ”hyvää” asuntoa tms. Tekee ehkä liian kipeää nähdä, että olen ”ajanut ohi” monessa asiassa. Tämä pitää sisällään niin paljon, etten voi sitä kaikkea tässä avata.

Yksipuolinen kyläily on kohdallani ohi. No more.

Mihin tahansa muualle kuin meille. Pääsee lähtemään kun seurallisuusmittari on täynnä.

Riippuu tilanteesta ja siitä kenen kanssa tapaaminen olisi.

Yleisesti ottaen en tykkää emännöidä, varsinkaan yhtään muodollisempia tilaisuuksia joissa on enemmän väkeä. Tuttu ja hyvä kaveri on ok, koska ei tarvitse pingottaa siivouksen ja tarjottavien kanssa, mutta jotkut ihmiset aiheuttavat tietämättään paineita syystä tai toisesta. Heillä on kauniisti ja huolellisesti sisustettu ja täydellisen siisti koti ja tarjottavat aina viimeisen päälle. Aina tuntee alemmuutta jos joutuu kutsumaan heidät kylään, vaikka järjellä tietää että ei pitäisi tuntea niin.

Meillä on siis ihan tavallinen ja perussiisti koti ja olen hyvä, joskin vähän mielikuvitukseton leipuri.

Itse kutsun mieluummin kylään, koska ei tarvitse matkustaa ja voi ns. vaikuttaa illan kulkuun, enkä siis tarkoita mitään kontrollifriikkeyttä, vaan on mukavaa, kun tietää onko tarkoitus pelailla lautapelejä ja syödä kotiruokaa vai lähteä puolilta öin viihteelle, ei tule ns. yllätyksiä vastaan.

Ei mielellään kumpikaan, mutta mieluummin menen itse vierailemaan kuin otan ketään kotiini.

Jon on pakko niin mielummin menen itse muualle vieraaksi. Voi lähteä heti kun siltä tuntuu.

On vain muutama ihminen, joiden luona vierailen mielelläni. Joidenkin kerrostaloasunnoissa on niin kuuma, että minua alkaa nopeasti ahdistaa. Joillakin on muuten epäviihtyisää - ei ole tilaa istuskella rennosti seurustelemassa tai sitten on joku muu häiritsevä asia (esim. yksi tuttavamme huudattaa televisiota koko vierailun ajan eikä sammuta sitä vaikka jutteleminen sen kakofonian yli on hankalaa). Jotkut eivät osaa isännöidä vierailuja ja hössöttävät tai hääräävät koko vierailun ajan joidenkin keittiöpuuhien kimpussa eivätkä ehdi yhtään seurustella. Sellainen on tylsää.

On rentoa ja kivaa kestitä vieraita meillä ja monet tulevatkin meille mielellään. Istumaryhmiä löytyy niin sisältä, pihalta kuin lasikuistilta, jolloin voi siirtyä sään ja fiiliksen mukaan sopivimpiin tiloihin. Syötävää ja juotavaa löytyy aina tarjottavaksi nopeasti ja näppärästi.

Onko teidän mielestänne epäkohteliasta, jos on kyseessä epäviralliset illanistujaiset, ja isäntäväki ei isännöi?  Tai siis että ei järjestä erikseen ohjelmaa/ eikä yksin valmista tarjottavia, vaan kyseessä on ennemminkin nyyttärit ja tutun porukan löhöilyilta ilman ohjelmaa/ ilman "seremoniamestaria"? Vai kuuluuko teidän mielestänne isännöintiin jokin isännöintivelvollisuus? Vai voiko vieraat "isännöidä"? Mielenkiinnosta kyselen, sillä on tullut niin paljon erilaisissa tilaisuuksissa oltua eri porukoilla. Itse pidän rennosta meiningistä, kaikki on kuin kotonaan ja itse keksivät keskusteltavaa ja tekemistä, ja toisessa kontekstissa tällaista katsottaisiin pahalla.

Mieluummin ei kumpaakaan mutta puolison sukulaisia tapaan heidän luonaan 1-2 x vuodessa puolison mieliksi. Omien sukulaisteni luona käyn kerran vuodessa (pitkä välimatka). Ystäviäni tapaan mieluiten kahviloissa.

Vierailija kirjoitti:

Onko teidän mielestänne epäkohteliasta, jos on kyseessä epäviralliset illanistujaiset, ja isäntäväki ei isännöi?  Tai siis että ei järjestä erikseen ohjelmaa/ eikä yksin valmista tarjottavia, vaan kyseessä on ennemminkin nyyttärit ja tutun porukan löhöilyilta ilman ohjelmaa/ ilman "seremoniamestaria"? Vai kuuluuko teidän mielestänne isännöintiin jokin isännöintivelvollisuus? Vai voiko vieraat "isännöidä"? Mielenkiinnosta kyselen, sillä on tullut niin paljon erilaisissa tilaisuuksissa oltua eri porukoilla. Itse pidän rennosta meiningistä, kaikki on kuin kotonaan ja itse keksivät keskusteltavaa ja tekemistä, ja toisessa kontekstissa tällaista katsottaisiin pahalla.

Riippuu tilanteesta ja ihmisistä, jos kaikki tuntevat toisensa, on helpompi olla rennosti ja vaikka pakottaa hössöttävä emäntä sohvalle viinilasin kanssa ja itse huolehtia ruokavalmisteluista. Toisissa tilaisuuksissa kukaan taas ei oikein tunne toisiaan paitsi isäntäväen kautta ja silloin toivoo ns. johtajaa, joka kertoo mitä tapahtuu, tai vaikka aloittaa keskustelun aiheesta, jonka tietää olevan kaikille samaistuttava. mutta kyllä vierailtakin voi odottaa itsensä ja muiden viihdyttämisen taitoa.

Itse mieluummin kutsun kotiini kylään kuin menen muualle. Ja kutsuun voi jo esittää ajankohdan esim. "alkuilta", niin vieraat ymmärtävät, ettei ole tarkoitus yömyöhään seurustella.