Kotirouvana ilman lapsia
Olisi unelma. Siivoaisin, pyykkäisin, tekisin ruuat, hoitaisin lumityöt, ajaisin ruohon, huollattaisin autot, keräisin marjat ja sienet, vahtisin remontit tai tekisin itse, hoitaisin talouden, sisustaisin yms. Mistäpä löytyisi mies joka sellaisen rouvan tahtoisi?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Nekö ei siellä halua lapsia?
Sitä varten voi ottaa toisen vaimon. Miten näppärää se onkaan, kun yksi synnyttää ja toinen siivoaa.
Harvalla miehellä on varaa palkata kokoaikaista kotiapulaista. Pelkästään lakisääteisiin vakuutus- ja eläkemaksuihin uppoaisi sievoinen summa rahaa joka kuukausi, ja palkkaakin pitäisi maksaa ainakin pari tonnia.
Olisi kyllä kivaa olla huoltava jalkavaimo ilman lapsia.
Hep! Mulla on :D Tai no ei sikäli ilman lapsia, että koulussa ovat jo kaikki. Meille tämä sopii hyvin ja tuo elämään ihanaa rentoutta.
Laitan ruoan, hoida pyykit, siivoan, hoidan juoksevat asiat kuten jos on jotain lasten vanhempainvartteja/hammaslääkäreitä/lahjaostoksia/muuta erityistä tms. keskellä päivää. Huolehdin reilun kokoisesta hyötypuutarhastamme. Aika usein leivon perheelle, tilaan viikon ruoat tai käyn kaupassa kerran viikossa. Jos aikaa jää, käyn salilla, jumpassa, lenkillä.
Lopputulos on se, että kotona on aina mukavan siistiä ja ruoka on valmiina (mikään oletus tämä ei ole, en siis ole mikään piika:D). Ei ole niitä "pitäisi hoitaa kun ehtisi"- hommia, kotityöt työpäivän päälle odottamassa jne. Perhe kun tulee kotiin on läksyjen jälkeen mahdollista tehdä yhdessä mitä vaan ja usein tehdäänkin. Tai lapset lähtevät harrastuksiin ja kavereille ja meille jää miehen kanssa aikaa olla vaan.
Ja ennen kuin joku valittaa, en kuppaa rahaa valtiolta. En nosta mitään tukia, lapsilisä ainoastaan tulee. Miehen palkka on hyvä, meillä on yhteinen tili, mies ei kyttää rahankäyttöäni ja minulle myös sijoitetaan joka kuukausi eläkettä varten. Asuntokin on maksettu jo, joten hyvin pärjäämme. Molemmat ollaan tyytyväisiä järjestelyyn. Ei ole enää pinna kireällä ruuhkavuosista ja aikaa jää elääkin. Suosittelen!
Vierailija kirjoitti:
Hep! Mulla on :D Tai no ei sikäli ilman lapsia, että koulussa ovat jo kaikki. Meille tämä sopii hyvin ja tuo elämään ihanaa rentoutta.
Laitan ruoan, hoida pyykit, siivoan, hoidan juoksevat asiat kuten jos on jotain lasten vanhempainvartteja/hammaslääkäreitä/lahjaostoksia/muuta erityistä tms. keskellä päivää. Huolehdin reilun kokoisesta hyötypuutarhastamme. Aika usein leivon perheelle, tilaan viikon ruoat tai käyn kaupassa kerran viikossa. Jos aikaa jää, käyn salilla, jumpassa, lenkillä.
Lopputulos on se, että kotona on aina mukavan siistiä ja ruoka on valmiina (mikään oletus tämä ei ole, en siis ole mikään piika:D). Ei ole niitä "pitäisi hoitaa kun ehtisi"- hommia, kotityöt työpäivän päälle odottamassa jne. Perhe kun tulee kotiin on läksyjen jälkeen mahdollista tehdä yhdessä mitä vaan ja usein tehdäänkin. Tai lapset lähtevät harrastuksiin ja kavereille ja meille jää miehen kanssa aikaa olla vaan.
Ja ennen kuin joku valittaa, en kuppaa rahaa valtiolta. En nosta mitään tukia, lapsilisä ainoastaan tulee. Miehen palkka on hyvä, meillä on yhteinen tili, mies ei kyttää rahankäyttöäni ja minulle myös sijoitetaan joka kuukausi eläkettä varten. Asuntokin on maksettu jo, joten hyvin pärjäämme. Molemmat ollaan tyytyväisiä järjestelyyn. Ei ole enää pinna kireällä ruuhkavuosista ja aikaa jää elääkin. Suosittelen!
Meillä sama, paitsi teen osa-aikatöitä 1-2 päivää viikossa, palkkaa jää käteen 1200e ja on aikaa huolehtia kodista. Ei ikinä enää kokoaikatyöhön!
Vierailija kirjoitti:
Hep! Mulla on :D Tai no ei sikäli ilman lapsia, että koulussa ovat jo kaikki. Meille tämä sopii hyvin ja tuo elämään ihanaa rentoutta.
Laitan ruoan, hoida pyykit, siivoan, hoidan juoksevat asiat kuten jos on jotain lasten vanhempainvartteja/hammaslääkäreitä/lahjaostoksia/muuta erityistä tms. keskellä päivää. Huolehdin reilun kokoisesta hyötypuutarhastamme. Aika usein leivon perheelle, tilaan viikon ruoat tai käyn kaupassa kerran viikossa. Jos aikaa jää, käyn salilla, jumpassa, lenkillä.
Lopputulos on se, että kotona on aina mukavan siistiä ja ruoka on valmiina (mikään oletus tämä ei ole, en siis ole mikään piika:D). Ei ole niitä "pitäisi hoitaa kun ehtisi"- hommia, kotityöt työpäivän päälle odottamassa jne. Perhe kun tulee kotiin on läksyjen jälkeen mahdollista tehdä yhdessä mitä vaan ja usein tehdäänkin. Tai lapset lähtevät harrastuksiin ja kavereille ja meille jää miehen kanssa aikaa olla vaan.
Ja ennen kuin joku valittaa, en kuppaa rahaa valtiolta. En nosta mitään tukia, lapsilisä ainoastaan tulee. Miehen palkka on hyvä, meillä on yhteinen tili, mies ei kyttää rahankäyttöäni ja minulle myös sijoitetaan joka kuukausi eläkettä varten. Asuntokin on maksettu jo, joten hyvin pärjäämme. Molemmat ollaan tyytyväisiä järjestelyyn. Ei ole enää pinna kireällä ruuhkavuosista ja aikaa jää elääkin. Suosittelen!
Mitä aiot tehdä kun lapset ovat lentäneet pesästä?
Ei sinun tarvitse muuta kuin irtisanoutua työstäsi ja sen jälkeen pakoilla aktiivimallin vaatimuksia. Ei siihen miestä tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hep! Mulla on :D Tai no ei sikäli ilman lapsia, että koulussa ovat jo kaikki. Meille tämä sopii hyvin ja tuo elämään ihanaa rentoutta.
Laitan ruoan, hoida pyykit, siivoan, hoidan juoksevat asiat kuten jos on jotain lasten vanhempainvartteja/hammaslääkäreitä/lahjaostoksia/muuta erityistä tms. keskellä päivää. Huolehdin reilun kokoisesta hyötypuutarhastamme. Aika usein leivon perheelle, tilaan viikon ruoat tai käyn kaupassa kerran viikossa. Jos aikaa jää, käyn salilla, jumpassa, lenkillä.
Lopputulos on se, että kotona on aina mukavan siistiä ja ruoka on valmiina (mikään oletus tämä ei ole, en siis ole mikään piika:D). Ei ole niitä "pitäisi hoitaa kun ehtisi"- hommia, kotityöt työpäivän päälle odottamassa jne. Perhe kun tulee kotiin on läksyjen jälkeen mahdollista tehdä yhdessä mitä vaan ja usein tehdäänkin. Tai lapset lähtevät harrastuksiin ja kavereille ja meille jää miehen kanssa aikaa olla vaan.
Ja ennen kuin joku valittaa, en kuppaa rahaa valtiolta. En nosta mitään tukia, lapsilisä ainoastaan tulee. Miehen palkka on hyvä, meillä on yhteinen tili, mies ei kyttää rahankäyttöäni ja minulle myös sijoitetaan joka kuukausi eläkettä varten. Asuntokin on maksettu jo, joten hyvin pärjäämme. Molemmat ollaan tyytyväisiä järjestelyyn. Ei ole enää pinna kireällä ruuhkavuosista ja aikaa jää elääkin. Suosittelen!
Mitä aiot tehdä kun lapset ovat lentäneet pesästä?
Ihan mitä itse haluaa? Mitä itse aiot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hep! Mulla on :D Tai no ei sikäli ilman lapsia, että koulussa ovat jo kaikki. Meille tämä sopii hyvin ja tuo elämään ihanaa rentoutta.
Laitan ruoan, hoida pyykit, siivoan, hoidan juoksevat asiat kuten jos on jotain lasten vanhempainvartteja/hammaslääkäreitä/lahjaostoksia/muuta erityistä tms. keskellä päivää. Huolehdin reilun kokoisesta hyötypuutarhastamme. Aika usein leivon perheelle, tilaan viikon ruoat tai käyn kaupassa kerran viikossa. Jos aikaa jää, käyn salilla, jumpassa, lenkillä.
Lopputulos on se, että kotona on aina mukavan siistiä ja ruoka on valmiina (mikään oletus tämä ei ole, en siis ole mikään piika:D). Ei ole niitä "pitäisi hoitaa kun ehtisi"- hommia, kotityöt työpäivän päälle odottamassa jne. Perhe kun tulee kotiin on läksyjen jälkeen mahdollista tehdä yhdessä mitä vaan ja usein tehdäänkin. Tai lapset lähtevät harrastuksiin ja kavereille ja meille jää miehen kanssa aikaa olla vaan.
Ja ennen kuin joku valittaa, en kuppaa rahaa valtiolta. En nosta mitään tukia, lapsilisä ainoastaan tulee. Miehen palkka on hyvä, meillä on yhteinen tili, mies ei kyttää rahankäyttöäni ja minulle myös sijoitetaan joka kuukausi eläkettä varten. Asuntokin on maksettu jo, joten hyvin pärjäämme. Molemmat ollaan tyytyväisiä järjestelyyn. Ei ole enää pinna kireällä ruuhkavuosista ja aikaa jää elääkin. Suosittelen!
Mitä aiot tehdä kun lapset ovat lentäneet pesästä?
En murehdi sitä nyt :) Menee vielä vähintään 11 vuotta tai jos lapset eivät heti 18v. muuta pois niin jokunen vuosi pidempäänkin. Varmaan jatkan samaan malliin. Rahaa jäänee jopa enemmän käyttöön kun olemme kaksin. En näe mitään syytä miksi tarvitsisimme silloin enemmän rahaa kuin nyt. Etenkin kun säästöjä on ja laina maksettu.
Tekemistä toki päiviin ehkä kaipaa enemmän kun ei ole enää lasten asioita ja perheen pyykkejä ja sotkuja niin paljon hoidettavana. Ehkä vapaaehtoistyötä voisi ajatella, lasten tai vanhusten parissa, jossain seurassa, yhdistyksessä jne. Tai miksei jotain hyvin osa-aikaista työtä jos löytyy mielekästä.
Ja jos lastenlapsia siunaantuu, olen mielelläni läsnä. Omat vanhempani tekivät vielä uraa kun lapsemme olivat pieniä. Harmitti kun eivät juuri jaksaneet työviikon päälle lastemme kanssa oikein koskaan puuhastella (hyvin ymmärrettävää kyllä) ja nyt kun ovat vihdoin eläkkeellä, lapsilla onkin jo omat menot. Toivon, että itse voisin olla mahdollisille lastenlapsille vähän läheisempi ja arjessakin mukana jos heillä halua siihen on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hep! Mulla on :D Tai no ei sikäli ilman lapsia, että koulussa ovat jo kaikki. Meille tämä sopii hyvin ja tuo elämään ihanaa rentoutta.
Laitan ruoan, hoida pyykit, siivoan, hoidan juoksevat asiat kuten jos on jotain lasten vanhempainvartteja/hammaslääkäreitä/lahjaostoksia/muuta erityistä tms. keskellä päivää. Huolehdin reilun kokoisesta hyötypuutarhastamme. Aika usein leivon perheelle, tilaan viikon ruoat tai käyn kaupassa kerran viikossa. Jos aikaa jää, käyn salilla, jumpassa, lenkillä.
Lopputulos on se, että kotona on aina mukavan siistiä ja ruoka on valmiina (mikään oletus tämä ei ole, en siis ole mikään piika:D). Ei ole niitä "pitäisi hoitaa kun ehtisi"- hommia, kotityöt työpäivän päälle odottamassa jne. Perhe kun tulee kotiin on läksyjen jälkeen mahdollista tehdä yhdessä mitä vaan ja usein tehdäänkin. Tai lapset lähtevät harrastuksiin ja kavereille ja meille jää miehen kanssa aikaa olla vaan.
Ja ennen kuin joku valittaa, en kuppaa rahaa valtiolta. En nosta mitään tukia, lapsilisä ainoastaan tulee. Miehen palkka on hyvä, meillä on yhteinen tili, mies ei kyttää rahankäyttöäni ja minulle myös sijoitetaan joka kuukausi eläkettä varten. Asuntokin on maksettu jo, joten hyvin pärjäämme. Molemmat ollaan tyytyväisiä järjestelyyn. Ei ole enää pinna kireällä ruuhkavuosista ja aikaa jää elääkin. Suosittelen!
Sinä Onnepossu! Harvalla on tuollaista mahdollisuutta.
Ps. Kirjoitin tämän positiivisella mielellä.
Kiitos :) Tiedän, että olen kyllä onnekas ja etuoikeutettukin tässä asiassa. Jos miehen tulot olisi huonommat, ei tämä tietysti olisi mahdollista. Tiedän, että moni pitää minua laiskana tai siipeilijänä, tai kadehtii. En välitä enää, alkuun kyllä se vähän ahdisti ja jännitti kertoa jos joku uusi tuttavuus kysyi mitä teen työkseni.
Nyt riittää, että meidän perheen on hyvä näin ja mies ei pidä minua siipeilijänä. Parisuhde voi hyvin ja mies on myös tyytyväinen kun arki on rennompaa. Ei enää kuormita se jatkuva työvuorojen säätäminen, jatkuvasti ristiin menevät vapaat ja etenkin kesälomat, mahdoton yhtälö lasten harrastusten ja työaikataulujen kanssa, toisesta autostakin voitiin luopua ja ennen kaikkea vaimolla ei kiristä pinnaa kaiken aikaa,mikä ilahduttaa miestä :D. Huonosti palkattu kolmivuorotyö ja kotityöt päälle, ei kiitos enää!
Kyllä sitä tekemistä aina löytyi. Pelkkä isovanhempien hoivakotiin järkkäys ja heidän muuttonsa ja 90 % tavaroiden läpikäynti, myynti/kaatopaikkailu ja asunnon siivoaminen vei 3 kk. Ei täällä sohvalla istuta vaikka töissä ei ollakaan. Nautin kyllä siitä että on rauha tehdä kunnolla kaikki, vaikka töitä etsinkin.
Kuulostaa mahtavalta, etenkin jos eläketurvasta huolehdittu!
Miehet tahtoo monesti jatkaa sukua..
Rahatkin voi yhtäkkiä loppua hupsista vaan, lähdetkö silloin menemään? Jopa koko mieskin voi kuolla, mitäs sä sitten teet? Autokolareitakin sattuu koko ajan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen pakonsanelemana, mutta jos minusta "aika jättää", mies voi ottaa tuon naapurin nuoren kaunottaren.
Oletteko kysyneet naapurilta?
Eikös sillä rahalla pitänyt saada, mitä?
Iranista.