Mitä mieltä tästä? Äiti töihin.

Me teimme noin molemmilla kerroilla.

eli olin vähän yli sen 105 päivää. Imetin puolivuotiaaksi ja pumppailin työpaikalla aluksi. Lopuksi maitomäärä tasaantui, että pumppasin vain kotona illalla seuraavan päivän maidot. Ja tuossa vaiheessa lapsi söi soseitakin.



Eli hyvin se onnistuu!

mä kyllä lopetin imetyksen lääkitykseni takia jo aikaisemmin. Tiedän kuitenkin ihmisiä, jotka on varsin kauan pystyneet ylläpitämään tuota aamu/ilta-imetystä korvikkeen ja kiinteiden ohella.

vielä tuossa vaiheessa?

Miksi joku KEHTAA lähteä siitä ettei ISÄ ole yhtä tärkeä olento kuin äiti!



Kolmen lapsen äitinä ihan oksettaa. Sori vaan. En käsitä ollenkaan, imetät tai et niin et ole mikään pyhä lehmä!

ihan vain imetyksen kannalta kyselin asiasta. Haluaisin kuitenkin imettää sen minkä pystyy. Tottakai isä on lapselle yhtä tärkeä enkä epäile lastenhoitotaitojakaan yhtään.



ap

koska haluttiin myöntää tai ei, niin pienelle vauvalle äiti ON tärkeämpi

Minä imetän tiheästi ja rintani ovat pysyneet kiinteinä b-cuppisina yhteensä viiden vuoden imetysrupeamankin jälkeen.



kolme lasta

Mutta oletko ennen imettänyt? Tai lypsänyt? Voi olla vaikeampaa kuin luulet.

Kyse enemmänkin tunnepuolesta kuin siitä, etten uskoisi mieheni pystyvän hyvin hoitamaan vauvaa. Katson todellakin olevani "oikeutettu" käyttämään kaiken sen vanhempain vapaan, koska olen lapsen sisälläni kantanut.



Edellisen äitiysloman aikana juuri tuolloin, kun se 105 pv tuli täyteen, mietinkin että jos nyt olisi mentävä töihin. En vain olisi pystynyt lasta jättämään tai hänestä erossa olemaan. En tosin pystyisi kääntämään aivoja työvireeseen. Pakkohan sen on miehelle olla ihan eri asia ajatella duuniasioita töissä ollessaan, kuin että se vauvan synnyttänyt äiti ja sen työasioihin keskittyminen, kun lapsi vielä noin pieni.



En tarkoita että kukaan on huono tai hyvä, tekee miten vain. Itse en voisi noin pientä jättää. Onneksi ei ole pakko!

Menin töihin kun esikoinen oli 3,5kk, täysimetyksellä. Pumppasin työpäivän aikana 2 kertaa, poissaollessani sai rintamaitoa pullosta. Pidettiin kirjaa kuinka paljon oli syönyt päivän aikana, tiesin sitten pumpata päivän aikana yhtä paljon tai vähän enemmän (siis seuraavana päivänä...), että kysyntä ja tarjonta pysyvät tasapainossa. Työpäivät matkoineen 9-10 tuntia. Maanantaisin vierasti vähän pulloa ja söi vähemmän kuin muina päivinä, lisäksi lisäsi yösyöpöttelyjä. Siirtyi sitten pikkuhiljaa viereen nukkumaan, joten yötisuttelut eivät hirmuisesti omia uniani häirinneet. Kiinteät tulivat mukaan n. 5kk iässä, aika niukasti söi niitä tuonne 1v tienoille asti. Imetin melkein 2-vuotiaaksi, koskaan ei korvikkeita saanut. Tämä siis USA:ssa, siellä tuo pumppailu työpäivän aikana varsin tavallista vauvojen äideille. Itse olin miesvaltaisella työpaikalla, joten jouduin vähän improvisoimaan, mutta löytyi sopiva paikka pumpata ym. kun järjestelin ajoissa.



Jos näin meinaa tehdä, kannattaa hankkia kunnon pumppu ajoissa ja "opettaa" rinnat pumpulle. Sekin vaatii (ainakin minulla...) totuttelua. Ja lapsi kannattaa opettaa ajoissa syömään myös tuttipullosta, yleensä kai n. 6-8 viikon ikä paras. Silloin on ehtinyt jo oppia hyvän imemisteksiikan rinnasta, mutta oppii helpommin pullolle kuin isompana. Itse en koskaan saanut lasta syömään tuttipullosta, mutta isältä/muulta hoitajalta kelpasi pullokin. Selkeästi rinta kuitenkin suosikki.

olen toki varautunut siihen että se ei onnistukaan niin hyvin, mutta sitten muutetaan suunnitelmaa

kauanko maito säilyy jääkaapissa? Jos työpäivän aikana pumppaa pari kertaa, laittaa jääkaappiin ja kylmälaukussa kotiin.

Melkein puolet maailmasta harrastaa 3-4 kk äitiyslomia ja ihan hyviä ihmisiä sielläkin kasvaa. Esim minä ja lapseni :)



Menin töihin lapsen olessa hilkun päälle 3 kk. Imetin aina lapsen ollessa lähelläni, päivällä lypsin ruokiksella. Eka viikko oli tietysti hankala, mutta kun rutiini syntyi, homma sujui helposti. Näin mentiin 3 kk ajan. Sitten lopetin imettämisen, sillä yöt olivat niin rikkonaisia, ettei töistä meinannut tulla mitään.



Toki jos olisin saanut valita (= olisin ollut Suomen sosiaaliturvassa) olisin ollut kotona pidempään.

Voit myös ällistyä tunteiden voimakkuudesta, luonto on laatinut niin että äiti kiintyy äärimäisen syvästi lapseensa.

olen toki varautunut siihen että se ei onnistukaan niin hyvin, mutta sitten muutetaan suunnitelmaa

Itse pelkäsin juuri tuota imetyksen tyssäämistä ja koin erityisesti siitä huonoa omaatuntoa (tulen allergiaperheestä ym) kun ajattelin varhaista paluutani työelämään.



Ajattelin kuitenkin, ettei imetyksen onnistuminen saa olla yrityksen puutteesta kiinni ja otinkin selvää asioista jo ennen lapsen syntymää. Meillä imetys ei lähtenyt ollenkaan helposti käyntiin, lapsi oli keltainen eikä jaksanut imeä, imuote ihan väärä ym., mutta sitkeällä harjoittelulla siitäkin selvittiin. Ja opinpahan heti alussa pumppaamaan... :) Mutta siis vähemmällä yrittämisellä olisi kyllä todennäköisesti tyssännyt alkuunsa. Olin kuitenkin valmis tekemään töitä imetyksen onnistumisen eteen ja kyllähän me lopulta opimme, sekä lapsi että äiti :) Tämä oli minulle tärkeää, ja olen tyytyväinen että näin kävi. Jos imetys ei olisi onnistunut yrityksistä huolimatta olisin ainakin tiennyt tehneeni kaikkeni, joten siinä mielessä ei olisi ollut harmittelulle sijaa.



Kannattaa miettiä mikä itselle tärkeää. Imetyksen onnistumisen kannalta kuitenkin ne ensimmäiset viikot ovat ratkaisevia, mitä tapahtuu 3kk iän jälkeen ei välttämätt enää kovin paljon vaikuta. Jos siis huolehdit tarvittaessa vaikka pumppaamalla, että kysyntä ja tarjonta pysyvät tasapainossa. Toki maidontuotanto vähenee, jos lapsi saa enenevässä määärin korviketta ja imetyksessä pitkiä taukoja.



- 15, se joka pumppasi töissä

Minä säilytin maidot kylmälaukussa, huuhdoin pumpun osat pumppausten välillä kylmällä ja kuumalla vedellä. Kotona sitten pesin kunnolla. Jääkaapissa äidinmaito säilyy useita vuorokausia, itse säilytin 2-3 vrk, pitemmäksi aikaa sitten pakkaseen. Tarvittaessa äidinmaito säilyy huoneenlämmössäkin useita tunteja, mutta kannattaa käyttää kylmälaukkua, jos maito ei ole "heti" juotavaksi tarkoitettu. Mutta jos siis pumpaat vaikka aamulla vauvalle aamupäivämaidon, niin sitä voi pari tuntia säilyttää ihan huoneenlämmössäkin kunhan hyvästä hygieniasta on huolehdittu.

Ensinnäkin, älä kuuntele muiden mielipiteitä siitä milloin "voit" mennä töihin. Äiti tuntee lapsensa ja omat tarpeensa parhaiten. Sinä olet lapsellesi paras äiti maailmassa olit sitten töissä tai kotona. Itse menin töihin kun lapsi oli n. 9 kk, eli äityis+vanhempainvapaan jälkeen. Löydettiin ihana tarhapaikka. (teillähän vielä helpompi tilanne, jos mies voi jääd kotiin pidemmäksi aikaa:). Ensimmäiset 2 kk oli hoitaja kotona, ja sitten siirryttiin yksityiseen tarhaan. 2 kk ajan kävin lounaalla kotona imettämässä ja sitten siirryttiin iltaimetykseen ja hiljalleen lopettelinkin 1-v mennessä.

En suosittelisi kovin pitkälle päivisin lypsämistä, ellet itse sitä välttämättä halua. Jos imetät aamuisin ja iltaisin, ja lapsi saa päivisin esim. korviketta ym, niin sillä ei mitään terveyteen liittyvää vaikutusta lapselle. Saattaa jopa helpottaa sinua olemaan stressaamatta työpäivänä ja isälle voi tulla luottavaisempi olo, kun hän pärjää lapsen kanssa kotona itsekseen (ilman että on riippuvainen lypsämästäsi maidosta). Mutta tämäkin on tunnekysymys. Itse varmasti huomaan mikä sopii teille perheenä ja sinulle äitinä.



Imetät pitkään tai et, se ei huononna tai paranna sinua äitinä millään tavoin.



Monilla on tarve syyllistää toisi, jos toiset eivät tee niinkuin he tekevät. Ainostaan sinä olet oikea henkilö päättämään milloin olet valmis palaamaan töihin. Isä on aivan 100% tasapuolinen vanhempi äitiin verrattuna, jos suhde lapseen ja suhde vanhempien välillä on tarpeeksi läheinen ja tasavertainen.



Tsemppiä sinulle!

meillä on samat suunnitelmat, eli äitiysloman jälkeen töihin, tosin yötyöhön. vauva ei ole vielä tullut, niin kiinnostaakin että miten kauan siinä pumppaamisessa menee, on aika lyhyt tauko töissä...



me päädyttiin tähän sen takia että isälle ja lapselle olisi mahdollista olla paljon yhdessä :) jos olen pois kotoa seitsemän tuntia yöllä, se on mielestäni pienempi paha kun että isä on poissa yhdeksän tuntia päivällä...