Lue keskustelun säännöt.
Kotikatu, kehen samaistut?
30.08.2020 |
Oon katellu kotikatua nyt mitä areenassa ollu. Kiinnostaa se ajankuva ja arvomaailma, ja muistella mitä joskus teininä tai lapsena on siitä aatellu. Nyt siis 32v
Oon huomannu, että en oikeestaan pidä melkein yhdestäkään hahmosta ihmisenä. Mietin, mistä johtuu ja tajusin, että en pysty samaistumaan kehenkään. Vaikka olen korkeakoulutettu, minua ärsyttää mäkimaiden ylimielisyys ja huoleton rahankäyttö. Pienenä kun katsoin, niin uskoin että kotikatu edustaa aikuisten elämää. Nyt katsottuna ihmissuhdekuviot epäuskottavia (esim Tuija ja Hannes suhde), ja yllättän paljon korostuu se kristinusko. Eniten symppaan krisseä joka on lämmin eikä sovi noihin kuvioihin. Mutta krissen ja lauran suhteestakin väännetään todella kiusallista l*epakkoläppää kulumiseen asti. Se virolainen kampaaja oli mysö symppis.
Niinpä nyt haluisin kuulla, että kehen olet samaistunut kotikadussa? Haluun kuulla erilaisia katsojakokemuksia kuin omani. Täytyyhän siinä tarinassa olla jotain samaistuttavaa kun se oli suosittu kai ja pyöri niin pitkään..?
Kommentit (4)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo tollanen ajassa taaksepäin meno olo tulee itellekin.
Mietin että näyttääkö ne nyt erilaiselta sellasten silmiin, jotka sillonki katto näitä aikuisena?
Kun just mietin että tuntuu aika stereotypioilta noi hahmot. Pappi, poliisi, palomies, lääkäri, lakimies.... laura on ainoo jolla on sellasta ammatillista hapuilua joka itelle tuntuu tyypilliseltä tämän ajan asialta.
Ja toi duunari / herrasväki asetelma ihmetyttää. Eikö seki oo aika stereotyyppistä.
Tuntuu että monet noista hahmoista on sellasia ”minä teen kaiken oikein”, etenkin mäkimaat. Ja että kässäri melkein moralisoi että ”näin toimivat syvälliset älykkäät ihmiset..” niiku jannen ”syvälliset” jutut saanu turhan paljon painoarvoa
Ap
Ja mietin että oliko 1990-2000 luku oikeesti noin konservatiivista?
Oliko kotikadussa sen ajan silmään mitään radikaalia?
Kielikellon mukaan ”samaistua” on myös hyväksyttävä muoto.
Ap
Tykkään katsoa Kotikatua nostalgisuuden vuoksi, tulee lapsuus-/nuoruusajat mieleen ja samalla huoleton olo. Varsinaisesti itsekään en samaistu kehenkään, mutta kiva katsella 90 -luvun ja 2000 -luvun ajankuvaa yleisesti. Esim. Näkee kuinka hius- ja vaatetyylit ovat muuttuneet vuosien varrella. Kiva samalla muistella omiakin tyylejä ym. Ja bongailla samanlaisia tavaroita/vaatteita jne. sarjasta, mitä itsekin käyttänyt nuorena. Nämä uusimmat kaudet ei kyllä kiinnosta enää samalla tavalla kuin ensimmäiset, juoniokuviot ja kuvaustyyli muuttunut hurjasti (liekö Salkkareilla ollut vaikutusta asiaan, muistelen että yrittivät kalastella Ylellekin nuoria katsojia?). Ja kai aikoinaan Partasten perheellä tavoiteltiin ns. "tavallisiin duunareihin" samaistuttavuutta.