Meidän 3 v tyttö

Onko ihan normaali?

Meillä uhmakas 3,5 v poika. Ajattelin tilata neuvolasta keskustelu ajan.

Musta ei kannata tehdä arvovaltakysymystä siitä että jäähyllä on oltava hiljaa, koska ei sitä millään saa pakolla hiljaiseksi. Riittää että on jäähyllä, ja sitten jäähyn jälkeen keskustellaan siitä mikä meni pieleen ja miksi.

Normaali? No kun sitä tässä just kyselen.

Tyttö kyllä terve ja hyvin kehittynyt.. puhe, motoriikka jne. Pääasiassa tietenkin menee hyvin ja on mukava, ystävällinen ym. Eikä myöskään esittele näitä uhmailujaan muille kuin äidille ja isälle. Mutta siis yritin kysyä, että esiintyykö uhmaikä muidenkin lapsilla näin? Mä kun olen luullut et uhma on useimmiten näitä itkuraivareita tms.



ap

ja aina ollut muuten todella kiltti. Esikoisellamme oli samassa iässä hieman vastaavaa ja se meni kyllä ohi. Itse uskon että lapsi kyllä tajuaa miksi häntä on kielletty tai rangaistu ja koska uhma puskee päälle niin täytyy kokeilla vielä vähän ärsyttää vanhempia. Ja tosiaan vain testatakseen "rakastaako noi mua vaikka mä en mukamas välitä mitä he mulle sanoo". Meillä ainakin aiotaan jatkaa samaa vanhaa linjaa ja odottaa että pahin uhma väistyy itsekseen.

meillä on just tollasta tytön kanssa. On ollut itkuraivareitakin, mutta nyt lähiaikoina just sellasta näsäviisastelua ja kielen näyttämistä. Ja kaikki minkä tietää vanhempia ärsyttävän teitysti tehdään ja kokeillaan.



Todella raivostuttava vaihe, mutta toivottavasti menee ohi pian.



Ei auta kun kärsivällisyys... tsemppiä sinne ;)

Ihana kuulla että muillakin on tällaista!

;-)

Jaksaa taas hetken huumorimielellä.

ap

uhittelua ja (näsä)viisastelua. Meillä ainakin tuommoista. Testaa todellakin vanhempiaan:)!!!!!

Voin sanoa, että käyttäytyy täysin samalla tavalla. Olen ottanut asian neuvolassa puheeksi, koska muilla lapsillamme ei tällaista ole ollut. Neuvolan mukaan on ihan normaalia tämän ikäiäseltä lapselta. Mutta asiaan pitää puuttua...mietin vaan itse että mitä tässä oiken keksisi. Kun kaikkeen juuri tuntuu kommentti olevan, hällä väliä:(

Ihan samanlainen meillä! Isoveljeen tehoaa kyllä lelujen pois ottaminen ja uhkailu. Tähän tyttöön, ei mikään!

Vaikka ottaisin pois lempilelun, tuo vain tuhahtelee, että ei kiinnosta. Kun komennan jostain, loukkaantuu välillä verisesti, itkee "krokotiilin kyyneleitä", väliilä taas lähinnä lauleskelee, toisinaan näyttää kieltä tms.



Kerta kaikkiaan erilainen tapaus kuin veljensä, sama kasvatus kuitenkin molemmilla! Veli tottelee, istuu jäähynsä ja arestinsa suurempia mukisematta..



Kai se ohi menee jossain vaiheessa.. Välillä ei tiedä itkisinkö vaiko nauraisin tuon tytön kanssa!

Ei halua näyttää pahaa oloaan jokaisesta lelun pois ottamisesta eli ei pidä tavaraa tärkeimpänä asiana elämässään.