Kun kaikki lähtee pois
Mussa on jotain vikaa. Kaikki aina lähtee mun elämästä. Ensin lähti äiti kun olin lapsi. Sen jälkeen onkin sitten kaikki pikkuhiljaa tulleet mun elämään ja sitten hävinneet. Kummipojan äiti katkaisi välit mitään selittämättä. Vuosia oltii läheisiä, ei riidelty ja oltiin toistemme tukena. Naps, hän hävisi. Ex mies petti ja jätti. Seuraavakin rakkaus löysi paremman ja lähti. Sitten paras ystävänikin vain yhtäkkiä hiljeni, ei selitystä ei mitään. Oon tullut siihen tulokseen että se vika on pakko olla minussa, en vaan tiedä mitä teen väärin. On aika vaikea luottaa ja tutustua nykyään ihmisiin ja olenkin aina yksin. Ei ole ainuttakaan kaveria, töissä on vaan moikkaustuttuja, enkä enää edes halua jakaa elämääni heille. Joskus vaan kaipaisi jotakuta kenellle jutella.
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Feel you. Liity facebookin ystäväryhmään tms
En mä oikein usko että sieltäkään ketään löytyisi ja on tosiaan niin vaikea alkaa tutustumaankaan. Enkä tahdo omalla nimelläni ja kuvallani minnekkään ryhmiin mennä edes.
Sama. Yksin aina. Ei varaa edes viinaan. :'(
Ei sinussa mitään vikaa ole, vaan olet hlvetissä.
Zinc
Haluatko oikeasti tietää, mistä on kysymys, vai haluatko velloa vakaumuksessa, että jotenkin on sinun vikasi, että äiti lähti?
Voit ottaa noihin ihmisiin yhteyttä ja kysyä, oliko sinussa joku rasittava tai muuten ikävä piirre. Aina parempi jos teet sen kirjallisesti ja lupaat olla jäämättä jankkaamaan.
Villi veikkaukseni: kysymys on jälkimmäisestä. Olet surun ympärille koteloitunut ihminen. Sellaisella ei ole todellista annettavaa suhteissa muihin ihmisiin, vain otettavaa.
Terapia?
Oletko äitisi kanssa missään tekemisissä? Miksi hän lähti, ja kenen hoteisiin jäit? Minkä ikäinen olit?
Vierailija kirjoitti:
Tuttu kokemus. Au revoir vaan.
More like adieu. Sillä Au revoir ei tarkoita yhtä kuin hyvästi vaan näkemiin.
Adieu taas meinaa hyvästi ja eikö nämä ketkä sanaakaan sanomatta jättävät toisen juurikin ole yleensä niitä jotka eivät halua olla tekemisissä ja antavat eräänlaisen pysyvän hyvästi viestin toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Haluatko oikeasti tietää, mistä on kysymys, vai haluatko velloa vakaumuksessa, että jotenkin on sinun vikasi, että äiti lähti?
Voit ottaa noihin ihmisiin yhteyttä ja kysyä, oliko sinussa joku rasittava tai muuten ikävä piirre. Aina parempi jos teet sen kirjallisesti ja lupaat olla jäämättä jankkaamaan.
Villi veikkaukseni: kysymys on jälkimmäisestä. Olet surun ympärille koteloitunut ihminen. Sellaisella ei ole todellista annettavaa suhteissa muihin ihmisiin, vain otettavaa.
Terapia?
Oletko äitisi kanssa missään tekemisissä? Miksi hän lähti, ja kenen hoteisiin jäit? Minkä ikäinen olit?
En halua ottaa enää yhteyttä. Jos olen aikani yrittänyt soitella ja laittaa viestiä ja mihinkään ei enää vastata, vaikka aiemmin oltiin päivittäin tekemisissä, niin uskon kyllä siitä. Ja tapana ei ole sitten enää perään huudella.
Äidin lähdöstä taas en itseäni syytäkään, se oli kuningas alkoholi silloin ja väleissä ollaan nykyään, mutta että se oli elämän ensimäinen hylkäyskokemus silloin, kun en asiaa ymmärtänyt. Olin 8v ja jäin isän kanssa, eli asianihan oli tosi hyvin.
Mielestäni en vello missään surussa, lähinnä vituttelee välillä. Enkä todellakaan ole terapiaan menossa, välillä vaan miettii kun somesta lukee miten porukka tekee sitä ja tätä yhdessä..
Miksi ajattelet että mies löysi paremman ja lähti, harvoin tuo pitää paikkansa. Toisen tekemistä vääristä ratkaisuista ei kannata itseään syyttää, ellei sitten itse ole ollut ilkeä ja hirveä puolisoaan kohtaa ja siksi on lähtenyt pois suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ajattelet että mies löysi paremman ja lähti, harvoin tuo pitää paikkansa. Toisen tekemistä vääristä ratkaisuista ei kannata itseään syyttää, ellei sitten itse ole ollut ilkeä ja hirveä puolisoaan kohtaa ja siksi on lähtenyt pois suhteesta.
Ehkä se on lähinnä sanonta että löysi paremman. Kai se hänen mielestä silloin parempi oli, kun kerta toisen mukaan lähti. Enhän minä sitä naista tunne enkä tiedä millanen on, parempi vai huonompi.
Feel you. Liity facebookin ystäväryhmään tms