Lue keskustelun säännöt.
Miten te muut jaksatte kokopäivätyötä!?
23.05.2008 |
Hassu kysymys tiedetään.. Mutta olen ollut vuorotyössä ja opiskellut viime vuodet. Nyt olen taas pitkästä aikaa säännöllisessä kokopäivätyössä.
Tuntuu, että aikaa ei riitä mihinkään, kun työmatkaakin on tunnin verran aamuin illoin. Viikko tuntuu niin pitkältä, kun vapaata on vain vkl:na. Vuorotyöhönkään en haluaisi enää palata, kun siinä on muita huonoja puolia. Onko tämä siis kuitenkin vain tottumiskysymys?
Kommentit (4)
Lasten pitää myös viihtyä hyvin hoitopaikoissaan.
Meillä meni lapset hoitoon jo kun nuorempi oli 1v11kk ja ensimmäinen hoitovuosi oli todella rankka! Kun nuorempi oli noin 3v, niin alkoi arki sujua mukavasti. Lapset viihtyvät hoidossa, ja nyt ei ole enää niin suurta huonoa omaatuntoa lasten hoidossaolosta kuin oli alkuun. Lapset ei sairastele enää niin paljon kuin alkuun hoitoon mentyään ja itse olen päässyt kivasti sisään työpaikan hyväntuuliseen porukkaan, joka onkin kiva henkireikä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus on kiva päästä kodin rumbasta työpaikan sambaan.
Välillä ei jaksais kumpakaan, siihen auttaa kyllä "humpalla" käynti, niin osaa taas arvostaa omaa elämäänsä uudestaan. Mulla työmatka suuntaansa tunnin verran, onneksi pääsee kulkemaan julkisella, niin voi sen aikaa lukea/nukkua/kuunnella musiikkia ja muut tekee myös töitä/käsitöitä sillä ajalla.
Viikonloput menee kyllä työviikosta toipumiseen, eikä iltaisin hirveästi jaksa/ehdi tekemään hirveästi mitään erityistä, muksu niin pieni, että menee seitsemän aikoihin jo nukkumaan yöunille. Itsekin on päästävä jo viimeistään kymmeneltä nukkumaan, useimmiten kuitenkin jo yhdeksältä.
Jonkun aikaahan siinä tietysti menee, ennen kuin pääsee taas rutiiniin ja ei tunnu enää niin rankalta. Itse pidän enemmän säännöllisestä kokopäivätyöstä. Ei taitaisi minusta olla vuorotyöhön enää.
Vaan kyllä lyhyt 6h työpäivä on paljon parempi.
Toisinaan päivät hujahtaa ihan hetkessä ohi. Tosin useimmiten näin tekevät kyllä illatkin sitten! Toisinaan päivä tuntuu viikon pituiselta.
Vuorotyöhön musta ei olisi, mutta osa-aikaiseen kyllä. Olen sellaisessa työssä, jossa osa-aikaisuuksia ei ota kukaan, ei myöskään vuorotteluvapaita. Sen sijaan burn-out vapaita on senkin edestä.