Lue keskustelun säännöt.
Miksi on niin yleistä että palkataan täysin väärä ihminen väärään ammattiin?
15.08.2020 |
Esimerkiksi meillä on toimistossa eräs ärsyttävä työntekijä joka sopisi paremmin tv-juontaksi tai teatteriesiintyjäksi sillä tämä nauttii puhumisesta ja esiintymisestä, mutta on todella tehoton ja laiska taas tekemään sitten ihan perus toimistotöitä. Ja lisäksi tämä kyllästyy töihinsä nopeasti jos pitää olla hiljaa eikä kenenkään kanssa saa keskustella. Eniten nautittaisiin jos hänestä vain päästäisiin jollain tavoin eroon. Oletteko törmänneet vastaavanlaisiin tapauksiin?
Kommentit (33)
Ei ole vääriä ammatteja eikä vääriä tekijöitä. Kuka tahansa ihminen voi tehdä mitä tahansa työtä. Kyse on siitä viitsiikö ja haluaako tehdä töitä ylipäätään vai laiskotteleeko mieluummin sohvalla. Sellaiselle jolla on motivaatio kohdillaan kyllä kelpaa työ kuin työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattiin ei palkata vaan työpaikkaan.
No ensinnäkin, sinä tai kaverisi ette ole esimiestehtävissä ja teidän arvionne on mutua. Ei ole asiallista juoruta tuolla lailla ilkeitä työkaverista. Voi olla, että hän on tyyppinä ärsyttävä sinun ja ehkä jonkun muun mielestä, ja nyt te katsotte tietävänne, että hän on "täysin väärä" ihminen työtehtäviinsä.
Toiseksikin, mitä alemmasta/vähemmän vaativasta työtehtävästä on kyse, sitä vähemmän hakijoita testataan. Usein palkkaaminen tapahtuu hakemuksen ja lyhyen haastattelun perusteella.
Ja toisin kuin palstan "minä vaistoan ihmisen oikean luonteen heti" -fakiirit kuvittelevat, ei lyhyessä haastattelussa saa selville paljoakaan, eikä ainakaan sitä, miten ihmiset toimivat ryhmässä pidemmällä aikavälillä. Joo, heiltä toki kysellään kaikenlaista, mutta mitäpä ap luulet, vastaako joku vaikkapa kysymykseen "miten reagoit kiiretilanteeseen" rehellisesti ja sanoo, että "menen ihan paniikkiin, alan juosta ympyrää, enkä kykene järkevään toimintaan"....
Kolmas juttu on, että jokainen meistä työskentelee osana ryhmää ja työyhteisöä. Työsuoritukseen vaikuttavat muut työtoverit, olosuhteet, asiakkaat, ohjeistus, esimiehet, kiiretilanne, jopa työntekijän siviilielämä ja terveys. Se, miten joku käyttäytyy työpaikalla ei siten välttämättä johdu siitä, että hän olisi "täysin väärä" työhönsä, eikä edes välttämättä hänesrä itsestään. Esimerkkinä tästä on harjoittelija, jota ei ole ohjeistettu kunnolla tai henkilö, jota työyhteisö kiusaa tai työntekijä, jonka siviili-elämäntilanne on syystä tai toisesta pahasti kriisiytynyt.
Totta kai VOI olla myös, että tosiaan se työtoverinne on väärässä ammatissa ja työpaikassa. Jos hän haittaa esimerkiksi jatkuvalla pulinallaan muiden työrauhaa, siitä kannattaa puhua esimiehen kanssa, voisiko hän organisoida töitä toisin tai sijoittaa tuon työntekijän sellaiseen tilaan, jossa keskittyminen on hänelle itselleen että teille muille helpompaa.
Mutta kaiken aikaa muistakaa, että hän ei ole ärsyttävä tahallaan. Ei hän lähde aamulla töihin ajatellen, miten voisi parhaiten laistaa töistään ja häiritä muita, kyllä hänkin haluaa olla ammattimainen ja hyödyllinen jäsen työyhteisössään. Toimikaa asiallisesti ja rakentavasti!
Esimeis, jolla kolmisenkymmentä alaista
Johtuu pitkälti Suomen jäykästä koulutus- ja työvoimapoliittisesta ilmapiiristä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vääriä ammatteja eikä vääriä tekijöitä. Kuka tahansa ihminen voi tehdä mitä tahansa työtä. Kyse on siitä viitsiikö ja haluaako tehdä töitä ylipäätään vai laiskotteleeko mieluummin sohvalla. Sellaiselle jolla on motivaatio kohdillaan kyllä kelpaa työ kuin työ.
No ei pidä paikkaansa. Kaikista ei ole huippumalleiksi eikä ydinfyysikoiksi.
Ja se motivaatio tietysti ON keskeistä, ja sen puuttuminen ei ole tahdon asia. Minä esimerkiksi voisin tietysti olla urheilutoimittaja, mutta se, että rahan takia voisin sitä työtä yrittää tehdä, totaalisen nollassa oleva mielenkiinto huippu-urheilua kohtaan kyllä näkyisi työn jäljessä. Ja siitähän ap juuri puhuu.
4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vääriä ammatteja eikä vääriä tekijöitä. Kuka tahansa ihminen voi tehdä mitä tahansa työtä. Kyse on siitä viitsiikö ja haluaako tehdä töitä ylipäätään vai laiskotteleeko mieluummin sohvalla. Sellaiselle jolla on motivaatio kohdillaan kyllä kelpaa työ kuin työ.
Sulla meni nyt pointti ohi. Kyse ei ollut millään tavalla motivaatiosta, vaan siitä että motivaatiosta huolimatta ihminen voi olla työhönsä soveltumaton. Persoona ja luonteenpiirteet eivät vain taivu työn vaatimuksiin.
Viestistäsi paistaa hitonmoinen asennevamma muita ihmisiä kohtaan, kuin kaikki muut olisivat laiskoja jos eivät ole löytäneet paikkaansa maailmassa. Valoja päälle. Ei kaikkien elämä sujahda vaan uomaansa, joskus sitä pitää hakea.
Se joka palkkaa, joutuu luottamaan hakijan todistuksiin ja omaan ihmistuntemukseensa. Ei varmaan ole helppoa, sillä todistukset voi näyttää totuuden, mutta käytös ehkä ei.
Se, että hakija on puhelias, voi kertoa hyvästä ryhmätyöskentelijästä. Tai sitten se kertoo pälättäjästä, joka pilaa muiden keskittymisen.
Vain aika näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen väärä henkilö oikeassa ammatissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin, sinä tai kaverisi ette ole esimiestehtävissä ja teidän arvionne on mutua. Ei ole asiallista juoruta tuolla lailla ilkeitä työkaverista. Voi olla, että hän on tyyppinä ärsyttävä sinun ja ehkä jonkun muun mielestä, ja nyt te katsotte tietävänne, että hän on "täysin väärä" ihminen työtehtäviinsä.
Toiseksikin, mitä alemmasta/vähemmän vaativasta työtehtävästä on kyse, sitä vähemmän hakijoita testataan. Usein palkkaaminen tapahtuu hakemuksen ja lyhyen haastattelun perusteella.
Ja toisin kuin palstan "minä vaistoan ihmisen oikean luonteen heti" -fakiirit kuvittelevat, ei lyhyessä haastattelussa saa selville paljoakaan, eikä ainakaan sitä, miten ihmiset toimivat ryhmässä pidemmällä aikavälillä. Joo, heiltä toki kysellään kaikenlaista, mutta mitäpä ap luulet, vastaako joku vaikkapa kysymykseen "miten reagoit kiiretilanteeseen" rehellisesti ja sanoo, että "menen ihan paniikkiin, alan juosta ympyrää, enkä kykene järkevään toimintaan"....
Kolmas juttu on, että jokainen meistä työskentelee osana ryhmää ja työyhteisöä. Työsuoritukseen vaikuttavat muut työtoverit, olosuhteet, asiakkaat, ohjeistus, esimiehet, kiiretilanne, jopa työntekijän siviilielämä ja terveys. Se, miten joku käyttäytyy työpaikalla ei siten välttämättä johdu siitä, että hän olisi "täysin väärä" työhönsä, eikä edes välttämättä hänesrä itsestään. Esimerkkinä tästä on harjoittelija, jota ei ole ohjeistettu kunnolla tai henkilö, jota työyhteisö kiusaa tai työntekijä, jonka siviili-elämäntilanne on syystä tai toisesta pahasti kriisiytynyt.
Totta kai VOI olla myös, että tosiaan se työtoverinne on väärässä ammatissa ja työpaikassa. Jos hän haittaa esimerkiksi jatkuvalla pulinallaan muiden työrauhaa, siitä kannattaa puhua esimiehen kanssa, voisiko hän organisoida töitä toisin tai sijoittaa tuon työntekijän sellaiseen tilaan, jossa keskittyminen on hänelle itselleen että teille muille helpompaa.
Mutta kaiken aikaa muistakaa, että hän ei ole ärsyttävä tahallaan. Ei hän lähde aamulla töihin ajatellen, miten voisi parhaiten laistaa töistään ja häiritä muita, kyllä hänkin haluaa olla ammattimainen ja hyödyllinen jäsen työyhteisössään. Toimikaa asiallisesti ja rakentavasti!
Esimeis, jolla kolmisenkymmentä alaista
Työ- ja yksityiselämä on osattava pitää visusti erillään. Oman yksityiselämän asiat eivät kuulu työpaikalle vaan työpaikalla kuulu vain tehdä työtä sillä työnantaja ei maksa sinulle puhumisesta vaan työnteosta. Monille tämä päivänselvä perusasia tuntuu olevan hakusessa ja liian vaikeaahan. Jos niitä siviilielämän asioita ei osaa jättää kotiin kun lähtee töihin niin kannattaa tosissaan miettiä onko sitä oikealla alalla.
Mitees tulevaisuudessa tulee käymään kun tekoälyrobotit palkataan työntekijöiden paikoille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin, sinä tai kaverisi ette ole esimiestehtävissä ja teidän arvionne on mutua. Ei ole asiallista juoruta tuolla lailla ilkeitä työkaverista. Voi olla, että hän on tyyppinä ärsyttävä sinun ja ehkä jonkun muun mielestä, ja nyt te katsotte tietävänne, että hän on "täysin väärä" ihminen työtehtäviinsä.
Toiseksikin, mitä alemmasta/vähemmän vaativasta työtehtävästä on kyse, sitä vähemmän hakijoita testataan. Usein palkkaaminen tapahtuu hakemuksen ja lyhyen haastattelun perusteella.
Ja toisin kuin palstan "minä vaistoan ihmisen oikean luonteen heti" -fakiirit kuvittelevat, ei lyhyessä haastattelussa saa selville paljoakaan, eikä ainakaan sitä, miten ihmiset toimivat ryhmässä pidemmällä aikavälillä. Joo, heiltä toki kysellään kaikenlaista, mutta mitäpä ap luulet, vastaako joku vaikkapa kysymykseen "miten reagoit kiiretilanteeseen" rehellisesti ja sanoo, että "menen ihan paniikkiin, alan juosta ympyrää, enkä kykene järkevään toimintaan"....
Kolmas juttu on, että jokainen meistä työskentelee osana ryhmää ja työyhteisöä. Työsuoritukseen vaikuttavat muut työtoverit, olosuhteet, asiakkaat, ohjeistus, esimiehet, kiiretilanne, jopa työntekijän siviilielämä ja terveys. Se, miten joku käyttäytyy työpaikalla ei siten välttämättä johdu siitä, että hän olisi "täysin väärä" työhönsä, eikä edes välttämättä hänesrä itsestään. Esimerkkinä tästä on harjoittelija, jota ei ole ohjeistettu kunnolla tai henkilö, jota työyhteisö kiusaa tai työntekijä, jonka siviili-elämäntilanne on syystä tai toisesta pahasti kriisiytynyt.
Totta kai VOI olla myös, että tosiaan se työtoverinne on väärässä ammatissa ja työpaikassa. Jos hän haittaa esimerkiksi jatkuvalla pulinallaan muiden työrauhaa, siitä kannattaa puhua esimiehen kanssa, voisiko hän organisoida töitä toisin tai sijoittaa tuon työntekijän sellaiseen tilaan, jossa keskittyminen on hänelle itselleen että teille muille helpompaa.
Mutta kaiken aikaa muistakaa, että hän ei ole ärsyttävä tahallaan. Ei hän lähde aamulla töihin ajatellen, miten voisi parhaiten laistaa töistään ja häiritä muita, kyllä hänkin haluaa olla ammattimainen ja hyödyllinen jäsen työyhteisössään. Toimikaa asiallisesti ja rakentavasti!
Esimeis, jolla kolmisenkymmentä alaista
Taidat itse kuulua näihin kälättäjiin. t.eri. Niin ja nuo kollegathan juuri näkevät päivittäin miten työ sujuu, et sinä.
Vierailija kirjoitti:
Mitees tulevaisuudessa tulee käymään kun tekoälyrobotit palkataan työntekijöiden paikoille?
SIinähän olis sellainen vaihe jossa ravintolatyöntekijät alkoivat tarjota palvelua sillä että tulevat pöytiin rupattelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ensinnäkin, sinä tai kaverisi ette ole esimiestehtävissä ja teidän arvionne on mutua. Ei ole asiallista juoruta tuolla lailla ilkeitä työkaverista. Voi olla, että hän on tyyppinä ärsyttävä sinun ja ehkä jonkun muun mielestä, ja nyt te katsotte tietävänne, että hän on "täysin väärä" ihminen työtehtäviinsä.
Toiseksikin, mitä alemmasta/vähemmän vaativasta työtehtävästä on kyse, sitä vähemmän hakijoita testataan. Usein palkkaaminen tapahtuu hakemuksen ja lyhyen haastattelun perusteella.
Ja toisin kuin palstan "minä vaistoan ihmisen oikean luonteen heti" -fakiirit kuvittelevat, ei lyhyessä haastattelussa saa selville paljoakaan, eikä ainakaan sitä, miten ihmiset toimivat ryhmässä pidemmällä aikavälillä. Joo, heiltä toki kysellään kaikenlaista, mutta mitäpä ap luulet, vastaako joku vaikkapa kysymykseen "miten reagoit kiiretilanteeseen" rehellisesti ja sanoo, että "menen ihan paniikkiin, alan juosta ympyrää, enkä kykene järkevään toimintaan"....
Kolmas juttu on, että jokainen meistä työskentelee osana ryhmää ja työyhteisöä. Työsuoritukseen vaikuttavat muut työtoverit, olosuhteet, asiakkaat, ohjeistus, esimiehet, kiiretilanne, jopa työntekijän siviilielämä ja terveys. Se, miten joku käyttäytyy työpaikalla ei siten välttämättä johdu siitä, että hän olisi "täysin väärä" työhönsä, eikä edes välttämättä hänesrä itsestään. Esimerkkinä tästä on harjoittelija, jota ei ole ohjeistettu kunnolla tai henkilö, jota työyhteisö kiusaa tai työntekijä, jonka siviili-elämäntilanne on syystä tai toisesta pahasti kriisiytynyt.
Totta kai VOI olla myös, että tosiaan se työtoverinne on väärässä ammatissa ja työpaikassa. Jos hän haittaa esimerkiksi jatkuvalla pulinallaan muiden työrauhaa, siitä kannattaa puhua esimiehen kanssa, voisiko hän organisoida töitä toisin tai sijoittaa tuon työntekijän sellaiseen tilaan, jossa keskittyminen on hänelle itselleen että teille muille helpompaa.
Mutta kaiken aikaa muistakaa, että hän ei ole ärsyttävä tahallaan. Ei hän lähde aamulla töihin ajatellen, miten voisi parhaiten laistaa töistään ja häiritä muita, kyllä hänkin haluaa olla ammattimainen ja hyödyllinen jäsen työyhteisössään. Toimikaa asiallisesti ja rakentavasti!
Esimeis, jolla kolmisenkymmentä alaista
Lisään vielä että ne siviielämän kriisit ja murheet tulee selvittää ja käsitellä työajan ulkopuolella. Työpaikalle ne eivät kuulu.
Tämäkin simppeli tosiasia sisältyy työelämän pelisääntöihin joita kaikkien tulisi noudattaa jotta työnteko olisi tehokasta.
Meillä eräs pomo kävi välillä aina piipahtamassa työmaalla ja sanoi aina lähtiessään, "jaatkakaa!".
Mä olen ap:n työkaveri ja tosiaan väärässä paikassa. Vihaan työtäni, mutta en vain saa muuta vaikka haen. Sori siitä.
Jos yksityisasiat eivät kuulu työpaikalle, niin meidän työpaikalla tätä periaatetta on rikottu sitten todella pitkään. Kaikkien yksityisasiat ovat hyvinkin tuttuja. Ei ole kovin iso työpaikka... Näissä on varmaan hirvittävän isoja eroja työpaikkojen kesken. Voi syntyä sellainen ilmapiiri ja "kulttuuri", jossa katsotaan jopa kieroon, ellet avaa yksityiselämääsi muillekin...
Jos työntekijät saisivat päättää kuka saa tehdä töitä ja kuka ei niin työpaikan ovelle pitäisi asentaa pyöröovi. Olen tavannut työpaikassani tällaisia turvonneita tyyppejä joilla on pyrkimys määritellä kuka on heistä hankala kenet pitäisi erottaa ja yleensä kyseiset ovat juuri itse ne kovimmat vetelehtijät manipuloijat ja muilla töitään teetättävät. Lisäksi lähes kaikki muut ovat saaneet heiltä "tuomion" kuka nyt mistäkin viastaan, mutta kuinka ollakaan he itse eivät koskaan ole poisheitettävien listoilla
"Jos työntekijät saisivat päättää kuka saa tehdä töitä ja kuka ei niin työpaikan ovelle pitäisi asentaa pyöröovi." Huonosta johtamisesta tämä tällainen kertoo tietysti aina.
Up