Kontrolloivat ihmiset. Mitä mieltä?

Vaikeita. Parempi vaan myötäillä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikeita. Parempi vaan myötäillä.

Sepä se, mutta joskus alkavat suorastaan haastaa riitaa kaikessa kontrolloivuudessaan. Kun ei olla tehty asioita kuten he haluavat.

Näitähän riittää. Yleensä en korvaani niille lotkauta, vaikka joskus menee kuppu nurin ja tulee sanottua aika pisteliäästi takaisin. Esimerkiksi äidilleni ja yhdelle työkaverilleni, jotka sitten tietysti pahoittavat mielensä. 

Nettikin on täynnä näitä neuvojia, etenkin nyt korona-aikaan. Moni tuntuu kuvittelevan, että muutkin tulisivat onnelliseksi elämällä heidän elämäänsä. Erilaisuuden ymmärtäminen näyttää olevan vaikea taitolaji.

Ilman esimerkkejä vaikea sanoa.

Itse saatan olla aika kontrolloiva omassa elämässäni, liittyen omiin asioihini. En pidä siitä, jos minua vaivataan liikaa toivoen minulta asioita, jotka eivät ole velvollisuuteni ja joita en halua tai jaksa tehdä (en puhu töistä tms.). Ensin sanon asiallisesti, mutta jos ei kuunnella, niin saatan jopa huutaa. Esimerkiksi mieskaverille olen joutunut huutamaan, kun hän ei mene pois läheltäni, vaikka ensin pyysin monta kertaa asiallisesti. Jokin on kuitenkin tässä viestinnässä mennyt pieleen, koska sitten minulle on loukkaannuttu siitä huutamisesta.

Mutta ei ole kiva, jos kontrolloimisella mennään muiden henkilökohtaiselle alueelle tai yritetään talloa muiden itsemääräämisoikeutta perusasioissa.

Sallin muillekin sen, jos sanovat suoraan kokiessaan heidän rajojaan ylitettävän. Jopa toivoisin, että ihmiset olisivat tällä tavalla jämptimpiä, niin ei tarvitse arvailla mikä on heille ok ja mikä ei.

Uskovat auttavansa ja olevansa hyödyllisiä kieltelyineen, ohjeineen ja neuvoineen. Hätääntyneitä ja huolestumaan taipuvaisia ihmisiä. Rasittavia, vaikka pohjimmiltaan tahtovat hyvää.

Rajojen puolustaminen onkin ihan eri kuin kontrollointi.

Pysyn tällaisista ihmisistä niin kaukana kuin voi.

Rajattomuus on pahuutta. Ignooratkaa kaikkia jotka yrittää sekaantua asioihinne.