Oletko päätynyt yhteen ihmisen kanssa, joka oli tavatessanne varattu?

Tätä juuri mietin miten kävisi jos tapaisimme.

En halua tavata enkä " kokeilla".

No niin, nyt kaikki l*tkat, tunnustuksia kehiin!

Teoriassa joo. Silloin kun paremmin tutustuimme, mies seurusteli toisen kanssa. Oltiin samaa kaveripiiriä. Mies oli tuolloin vähän ihastunut minuun, mutta mitään aloitetta ei tehnyt ennen kuin vuoden päästä, jolloin oma suhteensa oli jo päättynyt. Minä en tuota ihastumista ollut mitenkään tajunnut. Oltiin tosi nuoria silloin, hädin tuskin täysi-ikäisiä. Nyt jo naimisissa 10 vuotta.

Kaveri iski miehen joka oli kihloissa, nytbhe suunnittelevat jo häitä alle vuoden tuntemisen jälkeen.

En kyllä itse lähtis sellaiseen, koska jos mies on jo kerran jättänyt kihlattunsa niin kyllä se varmasti minutkin jättäisi jos paremman löytäisi.

Minä olin varattu, kun ihastuin. Eron laitoin vireille heti, kun sain herätettyä ihastukseni huomion ja sanottua tunteeni.

En. Kun sain kuulla, että hän on ns. varattu, niin kiinnostukseni parisuhde mielessä lopahti. - Jonkin aikaa olimme kavereita mutta sekin on hiipunut, kun tuntuu, että hän kuvitteli aluksi pompottavansa minua miten tykkää mutta se kas yllättän ei käynytkään minulle.   

Ei mutta panen yhtä varattua naista.

Sen ukko ei osaa huolehtia hänen tarpeistaan :)

Olen. Mieheni oli yhdessä jonkun kanssa silloin kun tavattiin. Kerkesi olla vielä toisenkin kanssa ennen kuin meidän rakkautemme roihahti. Silloin toki oli sinkkumies ollut jo jonnin aikaa, mutta tavatessamme hän oli suhteessa

Olin varattu tavatessamme, samoin hän omalla tahollaan. Tästä on nyt yli kymmenen vuotta ja olemme edelleen yhdessä. Näin lyhyesti siis. 

Cool, pettäjien keskustelu.

Olen, mies sanoi olevansa eroamassa.

Mutta he ilmeisesti asuivat koko puoli vuotisen tapailumme ajan yhdessä.

Lopulta kyllästyin ja tavallaan pakotin miehen jättämään minut. Itse en siihen pystynyt. Suhteessa oli kaikki pielessä.

Itse erosin ko miehen takia edellisestä suhteestani.

Luotin koska meillä oli historiaa.

Tottakai ihmiset voivat rakastua kun ovat vielä varattuja. Mutta en enää usko sen voivan olla SE syy eroon.

Olin itse lähdössä edellisestä suhteesta kun tavattiin. Vajaa pari kuukautta meni ennen kuin pääsin muuttamaan omaan asuntoon.

En kertonut exälle, että olin löytänyt uuden, olisi ollut mielestäni vain julmaa ja varmaan olisi luullut että ero tuli sen vuoksi.

En usko, että olisin exän kanssa palannut yhteen, vaikka hän olisi halunnut. Mutta kyllä tämä uusi suhde nopeutti eroprosessia, jota oli lähemmäs vuoden kestänyt.

Reilu vuosi oltiin omissa asunnoissa ja nyt pari vuotta ollaan asuttu yhdessä. Ensimmäinen suhde jossa tuntuu, että voisin olla lopun ikää, eikä jatkuvasti ahdista. Ihmettelen sitä, että nykyinen mies luottaa minuun, eikä kertaakaan ole ollut asiasta riitaa, vaikka alku oli mitä oli.

Olen itse se joka oli varattu. Silloiselle puolisolle tunnustin että olen rakastunut toiseen. Hän ei enää halunnut jatkaa yhdessä. Jos olisi halunnut, olisin minäkin jatkanut. Mutta näin on parempi erityisesti hänelle, nyt hänellä on ilmeisesti paljon enemmän kaltaisensa ihminen. Minulla myös.

Vähän harmittaa että olisimme varmaan olleet vaikka kuinka pitkään yhdessä jos tuo ihminen ei olisi tullut kohdalle, mutta en osannut varautua että koskaan tuntisin niin voimakasta rakastumisen tunnetta. Se yllätti täysin. Elämä ylipäätään osaa yllättää sellaisilla tavoilla jota ei koskaan uskoisi.

Olen luovuttanut sen suhteen että suunnittelisin elämää enää kovin pitkälle, tämä sen opetti. Antaa mennä omalla painollaan kun ei koskaan tiedä mitä nurkan takaa on tulossa ja kaikki menee kuitenkin eri tavoin kun on suunnitellut.

Vierailija kirjoitti:

Olen, mies sanoi olevansa eroamassa.

Mutta he ilmeisesti asuivat koko puoli vuotisen tapailumme ajan yhdessä.

Lopulta kyllästyin ja tavallaan pakotin miehen jättämään minut. Itse en siihen pystynyt. Suhteessa oli kaikki pielessä.

Itse erosin ko miehen takia edellisestä suhteestani.

Luotin koska meillä oli historiaa.

Tottakai ihmiset voivat rakastua kun ovat vielä varattuja. Mutta en enää usko sen voivan olla SE syy eroon.

Ajattelen myös että harva lähtee hyvästä suhteesta ihastumisen vuoksi, enkä ketään siihen kannusta. Oma suhde oli voinut pitkään huonosti ihastuessani. Se vahvisti eropäätöksen. Ero oli vireillä kun ilmaisin kiinnostuksestani. En saanut vastakaikua, mutta eipä ainakaan vaivannut että jäi sanomatta.

Raukat ja luuserit pettävät. Pettäjät ovat läheisriippuvaisia ja heillä pitää olla uusi valmiina odottamassa. Pettäjillä ei ole selkärankaa, ovat sellaisia kieroja lieromatoja. En ole koskaan pettänyt ketään, olen katkaissut suhteen ennenkuin olen aloittanut uutta. Minulta pettäjät eivät ainakaan saa mitään kunnioitusta päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Raukat ja luuserit pettävät. Pettäjät ovat läheisriippuvaisia ja heillä pitää olla uusi valmiina odottamassa. Pettäjillä ei ole selkärankaa, ovat sellaisia kieroja lieromatoja. En ole koskaan pettänyt ketään, olen katkaissut suhteen ennenkuin olen aloittanut uutta. Minulta pettäjät eivät ainakaan saa mitään kunnioitusta päinvastoin.

Toisin kuin sinä, en koskaan vertaile ihmisiä tai korosta omaa kuvitteellista paremmuuttani.

Näin ollen minulle ei useinkaan tule edes mieleen että suhteessa olisi jotain vikaa, ennen kuin koen tunteita toiseen ihmiseen.

En ole tässä kohtaa tehnyt mitään väärää, tai erilaista sinuun verrattuna. Mutta sinä tunnut kuvittelevan että on olemassa parempia ihmisiä ja tietysti sinä itse lukeudut niihin.

Minulla ei ole kunnioitusta kaltaisiasi kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Raukat ja luuserit pettävät. Pettäjät ovat läheisriippuvaisia ja heillä pitää olla uusi valmiina odottamassa. Pettäjillä ei ole selkärankaa, ovat sellaisia kieroja lieromatoja. En ole koskaan pettänyt ketään, olen katkaissut suhteen ennenkuin olen aloittanut uutta. Minulta pettäjät eivät ainakaan saa mitään kunnioitusta päinvastoin.

Sinulla taas on mennyt sekaisin mitä sana "läheisriippuvainen" tarkoittaa. Ei ainakaan sitä mitä sinä kuvittelet.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri iski miehen joka oli kihloissa, nytbhe suunnittelevat jo häitä alle vuoden tuntemisen jälkeen.

En kyllä itse lähtis sellaiseen, koska jos mies on jo kerran jättänyt kihlattunsa niin kyllä se varmasti minutkin jättäisi jos paremman löytäisi.

Tuo on lapsellinen ja mekaaninen/pinnallinen näkökulma, ikään kuin kaikki olisivat jotain tasoteoriakiipijöitä aina vaan muodollisesti tavoitelluimpia hakemassa eikä koskaan tyytyväisiä kumppaniin. Eikö rakastuminen ja rakkaus ole kohdallasi mielestäsi mahdollista? Se, että joku kokisi juuri sinut siksi oikeakseen, jonka rinnalla ei enää tarvitsisi muualle katsella?

Meillä on töissä yks naimisissa oleva mies joka yrittäny varmaan joka toista naista siellä ja jotkut sen kans varmaan jollekin alkaneetkin. Vähän surettaa sen vaimon puolesta vaikka ilmeisesti niillä ihan hyvä suhde on. Mies vaan on vähän semmonen pelimies. Mutta en itse alkaisi varatun miehen kanssa säätämään.