Lue keskustelun säännöt.
Koulupäivien pituus ammattikoulussa?
06.08.2020 |
Te, joiden lapset ovat ammattikoulussa, kuinka pitkiä koulupäivät ovat? Tyttö aloitti tällä viikolla ammattikoulussa ja kertoi, että lähiopetusta on korkeintaan 3 tuntia päivässä. Onko joku koronajuttu vai yleensäkin näin? Tuntuu tosi vähältä.
Kommentit (34)
Olen yläkoulun opettaja ja ainakin meillä on täällä aina ensimmäisinä viikkoina vedenalaisen vuoden ysit jotka lähtivät aamukseen hengaamassa pitkin kyliä ja tulevat koululle vouhottamaan nuoremmille kavereilleen kun heillä on vapaata. Kun heiltä kysyy asiasta niin ihan kokonaisia etäpäiviä on ollut jo vuosien ajan. Täällä meillä päin aina perjantait etänä ja lisäksi joku toinen päivä keskellä viikkoa. Näin on siis ollut viimeiset 7 vuotta. Ja kyllä huolestuttaa tämä suuntaus. Tiedän sitten useita entisiä oppilaita jotka eivät ole saaneet tehtyä mitään tutkintoa loppuun kun Ei tule etänä tehtyä mitään kun heille se tarkoittaa vapaapäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin amista 2000-luvun alussa. Ekana vuonna koulussa piti kykkiä 4-9h päivässä. Kolmannella luokalla saattoi olla kahtena päivänä viikossa lähiopetusta, ala kun antoi todella paljon myöten tehdä hommia yksin kotona.
Tuttavaperheen pojalla oli muutama vuosi sitten amiksen tokalla vai kolmannella luokalla tapaus, jossa lähiopetusta oli 2-4h päivässä. Poika ei sinne sitten jaksanut raahautua kuin parina päivänä viikossa.
Ja kuten arvelit, tämä ennen koronaa :)
Olen amiksessa töissä ja päivät voivat linjasta riippuen olla todella vaihtelevia. Yleensä vain lukuaineiden jaksoilla on ”normaaleja” 8-16 päiviä
Tuollaistahan se on. Meidän naapurin poika on autonasentajalinjalla ja kyllä se pääasiassa viettää päivänsä mopoja ja mautoja ruuvaillen kotona. Sillä on oma yritys jo ihan virallisesti perheen autotallissa.
Vierailija kirjoitti:
Olen yläkoulun opettaja ja ainakin meillä on täällä aina ensimmäisinä viikkoina vedenalaisen vuoden ysit jotka lähtivät aamukseen hengaamassa pitkin kyliä ja tulevat koululle vouhottamaan nuoremmille kavereilleen kun heillä on vapaata. Kun heiltä kysyy asiasta niin ihan kokonaisia etäpäiviä on ollut jo vuosien ajan. Täällä meillä päin aina perjantait etänä ja lisäksi joku toinen päivä keskellä viikkoa. Näin on siis ollut viimeiset 7 vuotta. Ja kyllä huolestuttaa tämä suuntaus. Tiedän sitten useita entisiä oppilaita jotka eivät ole saaneet tehtyä mitään tutkintoa loppuun kun Ei tule etänä tehtyä mitään kun heille se tarkoittaa vapaapäivää.
Anteeksi mutta "vedenalaisen vuoden ysit"? Pakko kysyä, että tämä joku jyväskyläläinen ilmaus? Siellä kun noita omia nimityksiä eri luokka-asteille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun poikani käy vain kurssin alussa kääntymässä. Tekee kaiken etänä. Myös ennen koronaa. Joskus jos on läsnä, tulee kotiin lounastauolta. Lukion (kaksoistutkinto) puolella on pitkät päivät.
Kiitos vastauksista, lisääkin mielellään kuulen, kun ammattikoulumaailma on itselle ihan vieras. Kauneudenhoitoalasta oman lapsen kohdalla kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amiksessa ei ole läsnäolopakkoa, joten opiskelija voi ihan itse päättää miten on paikalla oppitunneilla. Eri asia sitten on se, valmistuuko vai ei jos ei ole mitään tehnytkään.
Vierailija kirjoitti:
Amiksessa ei ole läsnäolopakkoa, joten opiskelija voi ihan itse päättää miten on paikalla oppitunneilla. Eri asia sitten on se, valmistuuko vai ei jos ei ole mitään tehnytkään.
Onko näin? Tuttavaperheen poika sai potkut ammattikoulusta, kun ei saanut raahauduttua paikalle (pelasi yöt, nukkui päivät). Tästä tosin on joku vuosi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yläkoulun opettaja ja ainakin meillä on täällä aina ensimmäisinä viikkoina vedenalaisen vuoden ysit jotka lähtivät aamukseen hengaamassa pitkin kyliä ja tulevat koululle vouhottamaan nuoremmille kavereilleen kun heillä on vapaata. Kun heiltä kysyy asiasta niin ihan kokonaisia etäpäiviä on ollut jo vuosien ajan. Täällä meillä päin aina perjantait etänä ja lisäksi joku toinen päivä keskellä viikkoa. Näin on siis ollut viimeiset 7 vuotta. Ja kyllä huolestuttaa tämä suuntaus. Tiedän sitten useita entisiä oppilaita jotka eivät ole saaneet tehtyä mitään tutkintoa loppuun kun Ei tule etänä tehtyä mitään kun heille se tarkoittaa vapaapäivää.
Anteeksi mutta "vedenalaisen vuoden ysit"? Pakko kysyä, että tämä joku jyväskyläläinen ilmaus? Siellä kun noita omia nimityksiä eri luokka-asteille.
Varmaan autocorrect ja edellisen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amiksessa ei ole läsnäolopakkoa, joten opiskelija voi ihan itse päättää miten on paikalla oppitunneilla. Eri asia sitten on se, valmistuuko vai ei jos ei ole mitään tehnytkään.
Onko näin? Tuttavaperheen poika sai potkut ammattikoulusta, kun ei saanut raahauduttua paikalle (pelasi yöt, nukkui päivät). Tästä tosin on joku vuosi aikaa.
Näin ainakin Espoossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amikseen menee se porukka, joka jaksaa opiskella ehkä tunnin päivässä eli tuostakin 2h on säilytystä. Kunnilla ei ole enää varaa pitää kallispalkkaisia opettajia päivähoitajina
Vierailija kirjoitti:
Tuollaistahan se on. Meidän naapurin poika on autonasentajalinjalla ja kyllä se pääasiassa viettää päivänsä mopoja ja mautoja ruuvaillen kotona. Sillä on oma yritys jo ihan virallisesti perheen autotallissa.
onnea ja lujasti naapurinpojallenne, mukava kuulla tällaisista reippaista nuorista miehen alusta. Anteeksi en tiedä minkä ikäinen hän on. Mutta yhtä kaikki on hienoa, että on ilmeisesti löytänyt ns. oman juttunsa ja vielä paikan, jossa tehdä ja toteuttaa sitä.
Yleisemmin jatkan, että minusta on hvvin ongelmallista, jos eriyisesti nuorilla ammatikoululaisilla on hyvin paljon vain eäopiskelua. Miten jotain autonasennusta voi opiskella etänä nuori, joka asuu vanhempineen kerrostalo kaksiossa? Mahtaako olla helpomaa, jos alana on ruoka ja caering ala? Tai mikä hyvänsä, jossa pääpaino on enempi ammatillisilla opinnoilla, joihin on tarkoitus päästä sisälle muutoinkin kuin lukemalla. - Eikä se isenäisesti lukeminenkaan herkkua ole, ainakaan kaikille oppilaille oli ammattikoulussa tai lukiossa.
- Niin lukiossa. - On hyvä huomata, että vaikka viime vuosina on korkeakoulu ja yliopisto valinnoissa haluttu suosia erityisesti ylioppilaskirjoituksissa pärjänneitä, niin pääsykokeiden kautta voi kuka hyvänsä ns perusasteen ammatikoulututkinnon suorittanut saada yhtälailla paikan, käymättä lainkaan lukiota/ suorittamatta yo-kirjoiuksia. Alasta riippuen toki edelleen harvinaista mutta täysin mahdollista.
Vertailun vuoksi ei sillä keskinkertaisesti tai jopa huonommiln kirjoitetuilla yo-arvosanoilla ole juurikaan arvoa.
Olen helpottunut, että itse onnistuin aikanaan saamaan opiskelupaikan yliopistolta (uolloin kaikki joutuivat osallisumaan pääsykokesiin omalla -alallani) mutta kauhistuttaa kun nykyään vaikutaa sille, että pitäisi jo hyvin nuorena tietää, mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä työkseen. Tai sitä ennen opiskella, koska vaikka opiskelualan vaihto on mahdollista, niin sitä on tarpeettomasti hankaloitetu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulupäivät on lyhyitä ja oli jo ennen koronaa. Paljon mukamas etäopetusta joka tarkoittaa ettei ole mitään koulua. Läksyjä ei tule.
Kaukana on vaativuudeltaan lukiosta vaikka amistutkinnolla pitäisi muka saada saman jatko-opintokelpoisuuden.
Minä hämmästyin nyt toisen ammattitutkinnon muutama vuosi sitten opiskeltuani sitä, kuinka paljon piti opetella itse. Minulle se sopi kyllä oikein hyvin, opin parhaiten juuri sillä tavalla, mutta monet eivät opi taas ollenkaan noin.
. Koko viikolla saattoi tunteja olla vain n. 10. Ammattikoulujen resurssit ovat todella huonolla tolalla ja opintoja koitetaan hoitaa mahdollisimman vähillä läsnäolotunneilla. Opettajia on ihan liian vähän.
Mutta vielä toistakymmentä vuotta sitten, kun tein ensimmäisen tutkinnon, oli meillä ihan normaalit 8 tunnin koulupäivät ( paitsi perjantaina oli vain yhteen, kun moni asui koulun astuntolassa ja heille annettiin tavallaan matkustustunnit) ja lisäksi oli myös paljon pitkiä itsenäisiä tehtäviä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Amikseen menee se porukka, joka jaksaa opiskella ehkä tunnin päivässä eli tuostakin 2h on säilytystä. Kunnilla ei ole enää varaa pitää kallispalkkaisia opettajia päivähoitajina
Surullista, mutta tuntuu olevan totta.
Kävin itse heikkovirtapuolen amiksen 80- luvun lopulla.
8-16 päiviä pääsääntöisesti kaikki päivät. Kaikki poissaolot jotenkin oli korvattava.
Kesken lopettaneita koko sähköpuolella taisi olla 4.
No ompa mielenkiintoisia tuntimääriä. Itse olen käynyt sen kaksivuotisen ammattikoulun 80-luvulla, ja se oli kovaa työtä. Päivät oli 7-8 tuntisia, ja me siis tehtiin ihan töitä siellä.
Saas kattoo meinaako ne ajaa ammattikoulut kokonaan alas ja järjestää tilalle jonkun muun systeemin. Oppisopimus vois kyllä olla parempi vaihtoehto jos opetus on tuota luokkaa.
Jatkoa, ja tosiaan kaikki poissaolot oli korvattava ja tarkkaan. Jos ei sitä tehnyt, ei saanut todistusta ennenkuin tunnit oli tehty sisään vaikka seuraavana vuonna jos ei muu auttanu.
Ja nyt ei ole edes läsnäolopakkoa? Jo on.
Poika teki kaksoistutkinnon eli oli välillä pidempiäkin päiviä (lukiojaksoilla), mutta elleivät olleet koulun työmaalla (ammattipuolella meni sähkäriksi), päivät olivat todella lyhyitä. Tämä siis ennen koronaa. Oli ihan normaalia että viikossa saattoi olla pari kuuden tunnin päivää, yksi päivä vapaata ja yhtenä päivänä 1-2 tuntia koulua.