Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En olisi ikinä uskonut että vanhentuessa on näin raskasta pitää kunnosta huolta.
06.08.2020 |
Minulla on kunto tippunut ales enkä osaa enää pitää kunnostani huolta yhtä urheasti kuin ennen. Minun on vaikea suhtautua urheilemiseen koska en osaa enää tehdä samoja suorituksia kuin ennen. Tämä masentaa minua todella paljon koska minä en ole voinut vaikuttaa itse kunnon alenemiseen koska minut vietiin pakkohoitoon ja minusta tehtiin lääkke riippuvaiseksi. Nyt pitäisi opetella urheilemaan lääkkeen kanssa ja tämä ei todellakaan ole missään nimessä helppoa. En halua mitään muuta kuin parempaa terveyttä.
Kommentit (12)
Ei se kunto nouse kuin kuntoilemalla. Kaikki me ollaan pohjalta aloitettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se kunto nouse kuin kuntoilemalla. Kaikki me ollaan pohjalta aloitettu.
Tiedän. Pitää vain yrittää. Ap
Vähän "kauhistuttaa" huomata miten paljon enemmän vaatii ok-kunnon ylläpitäminen jo nyt 40-vuotiaana kuin parikymppisenä. Varmaan kuusikymppisenä menee puolet hereilläoloajasta tähän.
Jos ei muulla, niin sisulla eteenpäin!
V-mäistähän se on aluksi, mutta paranee.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kunto nouse kuin kuntoilemalla. Kaikki me ollaan pohjalta aloitettu.
Se olisikin hienoa kun nousisi. Olen aina kadehtinut näitä joiden kunto nousee. Itse saan vain kroonisia kiputiloja ja uupumuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se kunto nouse kuin kuntoilemalla. Kaikki me ollaan pohjalta aloitettu.
Kuntoilussa ja urheilemisessa on eroa ja näihin asioihin minun on vaikea suhtautua.
Ennen olin urheilija ja kuntoilin urheilemiseen. Nykyään kuntoilen jotta voin urheilla koska en osaa urheilla. Tässä on suuri ero eikä tämä ole todellakaan helppoa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vähän "kauhistuttaa" huomata miten paljon enemmän vaatii ok-kunnon ylläpitäminen jo nyt 40-vuotiaana kuin parikymppisenä. Varmaan kuusikymppisenä menee puolet hereilläoloajasta tähän.
60-kumppisenä polvessa nivelrikko. Hyötyliikuntaa teen. Kasvimaa ja metsän tuotteet.
Ehkä pyöräilyä voisi harkita.
Ei lisättyä sokeria juurikaan. EI herkkuja, mässyä, karkkeja mehuja jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apapapapap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kunto nouse kuin kuntoilemalla. Kaikki me ollaan pohjalta aloitettu.
Kuntoilussa ja urheilemisessa on eroa ja näihin asioihin minun on vaikea suhtautua.
Ennen olin urheilija ja kuntoilin urheilemiseen. Nykyään kuntoilen jotta voin urheilla koska en osaa urheilla. Tässä on suuri ero eikä tämä ole todellakaan helppoa. Ap
Ps. Lääke tuo samoja olotiloja kuin urheileminen niin sekin viellä hankaloittaa rutkasti kuntoa kohentavaan kuntoiluun.
En tiedä miten aloittaa. Suunnitelmia on lllut paljon ja tulee olemaan mutta se miten ne toteuttaa niin on näiden asioiden pohjalta mahdottoman tuntuista. Ap
Sanopa muuta.
Neljäkymppiä lähestyy, ja alkaa olla täysi työ pitää paino hallinnassa arkiliikunnalla, varsinkin kun olut maistuu turhankin hyvin.
Tämä koronatilanne on ollut viimeinen naula arkkuun, kun ei uskalla käydä uimassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syökää aamulla hyvä aamupala. Illalla 19 jälkeen älkää enää syökö. Hiilarit lihottaa. Helpompi pitää kunnossa hoikkaa kuin läskiä vartaloa.
En tajua mite te lihotte! Mä vaan laihdun kun on tämä koronakin ja mieli on maassa. Ei huvita syödä edes suklaata kuin muutama pala silloin tällöin.
Alue: Aihe vapaa
Oletko jo lähellä eläkeikää?