Venlafaxin

Mieheni käytti venlafaksinia useamman vuoden ajan ja sai siitä avun. Jos se tulee sinulle käyttöön älä lopeta sitä omin päin yhtäkkiä, lopettamisesta voi tulla pahat sivuvaikutukset, se pitää ajaa alas vähin erin.

Itse aloitin venlafaxinin noin kuukausi sitten. Alussa samankaltaisia ihan hirveitä oireita, meinasin aloittaa itseni viiltelyn näin lähes keski-ikäisenä yms... Nyt on tasoittunut ja on auttanut paniikkikohtauksiin, mutta ei ahdistukseen. Brintellixistä vaihtoi lääkäri pois lähes väkisin, siitä mulla ei mitään ikäviä oireita.

Venlafaxinissa se perinteinen että seksi ja masturbointi ei maistu, eli viimeinenkin ilo on viety. Lisäksi kela korvaa vain 28 pvää kerralla, että jos ei ole itse varaa maksaa, tulee neljän viikon välein noin kahden viikon tauko ennenkuin saa uuden maksusitoumuksen. Nyt olen niin ahdistunut ja masentunut näistä huolimatta, että lasken parhaillaan pillereitä ja olutrahoja, että saako näillä hengen pois...

Eli sinänsä ei muuta apua kuin paniikkikohtauksen. Tosin niitä mulla on päivässä useampia, eli vältyn pyörteissä vaikka auton alle jäämisestä.

Kai niistä jollakulla on hyviäkin kokemuksia kun niin käytetty lääke on. Jos tämän illan jälkeen vielä elän, aion kieltäytyä masennuslääkkeitä ja uhkailla lääkäriä jossei vihdoin suostu määräämään paniikkikohtauksiin jotain rauhoittavaa. Sitten joutuu juomaan alkoholia että pysyy jotenkin järjissään.

Tunnepurkaus tuli.

Toivottavasti löydät itselle sopivan lääkkeen ja hoitomuodon. Paljon tsemppiä ja voimia, että jaksat odotella parempaa päivää!

2, onko annoksesi yhtä pieni kuin aloittajalla?

3, on. Enkä aio enää odotella nostoa. Olen kokeillut niin monet lääkkeet läpi, että ongelma on jossain muussa. Magneettikuvissa todettiin etuotsalohkon pahaa toimimattomuutta, mikä ei muuttunut lääkkeillä. Nyt en ole tosin vuoteen käynyt magneettikuvissa.

2/3 elämä ei ole koskaan niin pahaa, ettei se olisi enää elämisen arvoista. Älä siis riistä henkeäsi, vaikka joskus olo olisikin karmiva. Itsellä onneksi Opamox on ollut aina tukena paniikkikohtauksiin. Moniin vuosiin en saanutkaan kohtauksia ja pystyin elämään lähes normaalia elämää. Viime talvena ahdistus vain vei voiton ja olen valitettavasti joutunut käyttämään päivittäin Opamoxia. Toiveessa olisikin löytää jokin sopiva lääke, jota rauhoittavat jäisivät vain satunnaiskäyttöön.

Määrääkö joku lääkäri vielä rauhoittavia pitkäaikaiseen käyttöön?🤔

2, Hoitosi on pahasti epätasapainossa. Kyseinen lääke on tarkoitettu jatkuvaan päivittäiseen käyttöön ja kahden viikon tauot hoidon aikana eivät tule kysymykseenkään.

Vierailija kirjoitti:

2, Hoitosi on pahasti epätasapainossa. Kyseinen lääke on tarkoitettu jatkuvaan päivittäiseen käyttöön ja kahden viikon tauot hoidon aikana eivät tule kysymykseenkään.

Niin, eikö Venlafaxinin äkillisestä lopettamisesta voi saada psykoosin?

7, taukoa ei siis vielä ole ollut, mutta tulee olemaan kun nuo kohta loppuvat. Tätä ei kela ymmärtänyt millään. Eli ihan ohjeiden mukaan olen syönyt. Viimeinen lääkäri sanoi ettenhän edes itke.... Olen asiallinen ihminen ja haluan hoitaa nämä viralliset asiat asiallisesti. Mietoja opamoxeja sain joskus vuosia sitten ja ne olivat parasta, mutta lääkäri narisee vaan koukuttavuudesta. En ole viitsinyt lääkäreille kertoa, että olen 20 vuotta sitten vierottunut heroiinista... Täällä ei ilmeisesti itsemurhasta saa puhua kun viestejä poistetaan, mutta mielestäni on kohtuutonta vaatia odottamista enää 35 viiden vuoden jälkeen. Ura on ollut kaikesta huolimatta ihan ok, mutta en pidä työtä elämänlaatua parantavana itsessään. En kertakaikkiaan keksi mistä enää saisin sellaista iloa. Mutta keskustelun ei kuulunut kääntyä minuun 😊

Onko muilla kokemuksia? Ja kokemuksia siitä, milloin aloitusoireet loppuvat?

On kokeiltu ja olo oli entistä rauhattomampi ja tuntui, että ahdistus paheni aluksi. En sietänyt aloitusoireita ja on kuulemma myös lääke, jonka vieroitusoireet ovat tosi vittumaisia. Sen lääkärinikin myönsi.

Sain ahdistuksen ja masennuksen viimein kuriin escitalopramilla, joka jouduttiin lopettamaan, sillä se laukaisi minulle manian.

Sain sitten mieltä tasaamaan sen kaikkien lääkärien lempilapsen, eli Ketipinorin. Luvattiin hoitovastetta myös masennukseen ja ahdistukseen, mutta ei ole helpottanut. Lääkitsen itseäni alkoholilla ja syön Ketipinoria kylkeen niin että nukun suurimman osan päivästä.

Määrätäänkö noita Ketipinoreja siis ihan muuhunkin tarkoitukseen kuin psykoosiin? Itselle ei ole onneksi niitä vielä ehdotettu. Jos Venlafaxiini ei auta, minulle kai kokeillaan seuraavaksi Lyricaa. Ei kai sekään mikään kiva lääke ole.

Aloittaja kirjoitti:

Onko muilla kokemuksia? Ja kokemuksia siitä, milloin aloitusoireet loppuvat?

Parissa viikossa