Haluaisin vaan jättää kaiken ja muuttaa pois!!!!!!! =(

olen niin ahdistunut ja surullinen, vittuuntunut, masentunut, kiukkuinen, haluaisin vaan pois täältä muutaman viikon loman tai jotain.

Mutta ei, mun pitää vaan jaksaa kun kaikki kuvittelee että noilla menee hyvin jne.. kukaan ei käsitä että mun elämä on niin päin persettä kuin olla ja voi!

miten niin sun pitää vaan jaksa kun kaikki kuvittelee että teillä menee hyvin? hyvinhän teillä näyttä menevän, jos annat toisille sellaisen kuvan. en mäkään kaikkia murheitani kaikille kerro, mutta en myöskään kuvittele, että muillakaan ei ongelmia tai murheita ole.



puhu jollekin tai hae apua.

jaksamisia.

Aluksi vaikka ihan omasta terveyskeskuksestasi...



terv: itsekin samoista ongelmista kärsinyt

mulla ei ole mitenkään raskas työ, mutta se että aina on kamala kiire kun tulee töistä että ehtii tekemään kaiken, pyykit, ruuan, siivoukset ym ym.

Sitten ajattelen että miten pääsen käymään missään pienelläpaikkakunnalla ettei kukaan saa tietää, koska en jaksa sitä mitä siitä tulee kun esim miehen sisko saa tietää asiasta tai anoppi, jotka eivät voi käsittää sitä minkälaista on asua laiskan ja saamattoman miehen kanssa (okei käyhän mies töissä, kiitos siitä ja huoltaa ja katsastaa autot), ja toisaalta, mitä se mitään auttaa ett'ä minä lääkäriin menen?

Ei mun lääkärissä käyni saa miestä mitään sen enempää tekemään.



ap

Kuulostaa siltä, että tarvitset myös mieliala lääkitystä. tiedän ettei se miehesi käytöstä muuta, mutta minulla ainakin auttoi omaan oloon. Järjestä myös aikaa itsellesi. Käy vaikka vain lenkillä ilman lapsia tms.

Kun mä olin ollu kotona lasten kanssa pitkään niin musta tuntu ihan just tolta samalta. Pahinta oli ku tuntu ettei ole muuta elämää kun äitinä oleminen kotona. En jaksanu lähteä mihinkään ihmisten ilmoille ja lopulta ei oikeestaan edes huvittanu lähteä mihinkään. Mies sai sitten illalla kauheen puhe ryöpyn niskaan kun olis pitäny mennä nukkumaan kun mun oli pakko saada jutella jonkun aikuisenkin kanssa.



No mulla ehti elämä mennä jo semmoseks että olisin halunnu vaan nukkua ja kaikki asiat tuntu niin vaikeelta että itkin vaan. Tuntu että koko maailma kaatuu niskaan. Tiesin kyllä jo itsekkin että olin masentunut ja liian pitkään kärsin vaan kotona. Siinä kärsi samassa myös lapset ja mies ku mä olin niin huonossa kunnossa henkisesti. Lopulta mies vei mut lääkäriin ja vakava masennushan se mua vaivas. Sain lääkkeet ja nyt elämä menee ihan hyvin. Osaksi varmaan vaikutti sekin että menin töihin. Olen vielä kaupassa töissä joten ihmisiä tapaa kyllä aika paljon. Oli ihanaa kun sai jotain tehdä rauhassa, keslkittyä töihin ilman että joku huutaa koko ajan äiiitiii :) Nyt on tauotki että saa ihan vaan juoda teetä ja jutella aikuisten ihmisten kanssa. Nyt olen ollu kohta 2 vuotta töissä ja oppinu kaipaamaan lapsia kun ne ei ole koko ajan siinä lahkeessa pyörimässä. Vieläkin on toki huonoja päiviä, että tuntuu ettei tästä elämästä tule yhtään mitään. Vieläkin välillä tulee toivottua että ku pääsis vaan hetkeks pois jonnekki missä vois vaan olla, mutta niitä ajatuksia ei enää ole kovinkaan usein ja lähinnä syynä niihin on enemmänkin työ kun koti :) Vieläkin syön kyllä lääkkeitä, mutta uskon että jossain vaiheessa pääsen niistäkin eroon ja elämä hymyilee silti.



Voisiko olla mahdollista että säkin olisit masentunu? Kannattaa käydä lääkärissä juttelemassa ettei tarvii turhaan yksin kärsiä. Itse menin lopulta yksityiselle lääkärille kun tuntu etten kunnallisesta saanut apua. Tutkivat vaan kauheesti ja ilmottivat ettei mitään fyysistä vikaa löydy. Tsemppiä sulle, kyllä se elämä tuosta vielä kirkastuu :)

lähtisin lenkille mutta haluaisin mennä sinne mieheni kanssa, kahdestaan! mutta eihän sitä minnekään saa lähtemään.

Tiedän kyllä että olen jollain tavalla masentunut ja minulla on myös paniikkihöiriö johon en enää syö lääkkeitä ja en koskaan niitä enää halua syödä, siksi koitan nyt purkaa tuntojani täällä ja joka paikassa. tidän että tämä menee tästä ohi jossain vaiheessa, koitan vaan jaksaa päivän kerrallaan ja haaveilla ajasta jolloin saisin olla miehen kanssa kahdestaan. seuraavaksi on aikaa siihen maaliskuun lopusa vasta =(

Sano miehelle että alkaa kaivaa kuvetta siivoojan palkaamista varten jollei apuja kotitöihin ala löytyä omasta perheestä. Ei ole kotitalousvähennyksellä kamalan kallistakaan.