Lue keskustelun säännöt.
Muita traumataustaisia, joita ei ole parantanut terapia, vaan ikä?
22.07.2020 |
Itse olen huomannut, että näin reiluna nelikymppisenä, oman elämäni herrana, lapsuuden traumat alkavat siirtyä kategoriaan "sellaista se oli", eikä ne enää vaikuta jokapäiväiseen elämääni niin kuin nuorempana. Monet asiat vaan helpottuvat ihan huomaamatta ja elämä tasaantuu. Ehkä minulla on edessä onnellinen vanhuus? Parempi sekin kuin onneton lapsuus.
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voit vertailla?
Olen käynyt terapian nuorena. Ei merkittävää apua. Ikääntyminen on auttanut paljon enemmän.
Ite terpassa toista kertaa. Eka päälle parikymppisenä, nyt vajaa nelikymppisenä. Uskon että ikä ja terpat auttavat.
No kyllähän sä oot puhunut kuitenkin noi ääneen aikanaan. Prosessointi tapahtui omaan tahtiinsa. Voi olla että ilman ketään kuulijaa traumat olisivat eläneet vahvempina.
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän sä oot puhunut kuitenkin noi ääneen aikanaan. Prosessointi tapahtui omaan tahtiinsa. Voi olla että ilman ketään kuulijaa traumat olisivat eläneet vahvempina.
Toki se on mahdollista, mutta epäilen kuitenkin. Välissä on niin monta vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on aikuisiän trauma. Tuskin selviän siitä koskaan, sen kanssa pitää oppia tulemaan toimeen. Joskus. Ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voit vertailla?
Olen käynyt terapian nuorena. Ei merkittävää apua. Ikääntyminen on auttanut paljon enemmän.
Varmaan moni tekijä voi auttaa. Esim hyvän parisuhteenkin sanotaan olevan terapoivaa! Itsellä vaan epäonnistumisia niiden kanssa, viimeinen erittäin katkera sellainen! Olin umpirakastunut ja mies paljastui petolliseksi valehtelijaksi. Takapakkia menin, toisaalta terapeutti auttoi ymmärtämän miksi kaipaan ja ero tuntuu vaikealta.
T. Sama ja olen siis myös toista kertaa terapiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai ne. Minulla on aikuisuuden ajalta paljon pahempia traumoja ja ne teki tyhjäksi lapsuuden traumat. Ne sitten laittoi sairaseläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voit vertailla?
Olen käynyt terapian nuorena. Ei merkittävää apua. Ikääntyminen on auttanut paljon enemmän.
Varmaan moni tekijä voi auttaa. Esim hyvän parisuhteenkin sanotaan olevan terapoivaa! Itsellä vaan epäonnistumisia niiden kanssa, viimeinen erittäin katkera sellainen! Olin umpirakastunut ja mies paljastui petolliseksi valehtelijaksi. Takapakkia menin, toisaalta terapeutti auttoi ymmärtämän miksi kaipaan ja ero tuntuu vaikealta.
T. Sama ja olen siis myös toista kertaa terapiassa.
Tuossa lienee perää. Olen nyt draamavapaassa ja vakaassa parisuhteessa, monen ahdistavan työpaikan jälkeen olen löytänyt hyvän työpaikan, talouteni ei ole epävarmalla pohjalla ja muutenkin rakastan rutiineja: aikaisia herätyksiä, aikaisia nukkumaanmenoja. Kaikki se oli toista ennen. Alkoholin käyttökin on loppunut puoliksi vahingossa ja tupakkakin jäi sen kummemmin siitä numeroa tekemättä. Ei vaan enää maistunut kumpikaan, tärkeämpää on rauhallisuus, ennakoitavuus ja turvallisuus, jotka tasainen parisuhde, työ ja liikunta tukevat.
Tsemppiä sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voit vertailla?
Olen käynyt terapian nuorena. Ei merkittävää apua. Ikääntyminen on auttanut paljon enemmän.
Varmaan moni tekijä voi auttaa. Esim hyvän parisuhteenkin sanotaan olevan terapoivaa! Itsellä vaan epäonnistumisia niiden kanssa, viimeinen erittäin katkera sellainen! Olin umpirakastunut ja mies paljastui petolliseksi valehtelijaksi. Takapakkia menin, toisaalta terapeutti auttoi ymmärtämän miksi kaipaan ja ero tuntuu vaikealta.
T. Sama ja olen siis myös toista kertaa terapiassa.
Tuossa lienee perää. Olen nyt draamavapaassa ja vakaassa parisuhteessa, monen ahdistavan työpaikan jälkeen olen löytänyt hyvän työpaikan, talouteni ei ole epävarmalla pohjalla ja muutenkin rakastan rutiineja: aikaisia herätyksiä, aikaisia nukkumaanmenoja. Kaikki se oli toista ennen. Alkoholin käyttökin on loppunut puoliksi vahingossa ja tupakkakin jäi sen kummemmin siitä numeroa tekemättä. Ei vaan enää maistunut kumpikaan, tärkeämpää on rauhallisuus, ennakoitavuus ja turvallisuus, jotka tasainen parisuhde, työ ja liikunta tukevat.
Tsemppiä sinulle!
Kiitos paljon! Kyllä tämä tästä. Alkoholi ei ainakaan kohdallani paranna asioita, päinvastoin.
Parisuhteiden osalta, luulen että osaan olla nyt varovainen...ehkä liiankin. Toisaalta kovasti toivoisin että saisin jonkun hyvän.
Sama
Iän myötä oppii välttämään laukaisevia olosuhteita. Nuorempana niitä oikein etsi, kun ei ymmärtänyt, että traumat halusivat pintaan. Vanhempana ymmmärtää, mistä on kyse, ja voi vaikuttaa olosuhteisiinsa. Esimerkiksi sanoa hyvästit ihmisille, jotka käyttäytyvät traumaa aktivoivalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iän myötä oppii välttämään laukaisevia olosuhteita. Nuorempana niitä oikein etsi, kun ei ymmärtänyt, että traumat halusivat pintaan. Vanhempana ymmmärtää, mistä on kyse, ja voi vaikuttaa olosuhteisiinsa. Esimerkiksi sanoa hyvästit ihmisille, jotka käyttäytyvät traumaa aktivoivalla tavalla.
Se on juuri näin!
Minulla. Noin 12v menee per trauma