Pidättekö yhteyttä tuttavaan, joka ei koskaan ehdota tapaamisia?
Tapaamisten ehdottelu jää aina sinulle. Mitä ajattelet tilanteesta?
Kommentit (26)
Ajattelisin että hänelle sopisi olla tapaamattakin. Yleensä se ehdottaa joka haluaa tavata. Hänellä ehkä jo on tarpeeksi kavereita tai vapaa-aika kortilla. Toisaalta jos haluat häntä nähdä, ehdota vaan välillä. Ehkä jossain vaiheessa hän kiintyy suhun ja alkaa itsekin toivoa tapaamisia.
Itselläni on tilanne että työni on supersosiaalista, vapaa-ajalla lähinnä kaipaisin rauhaa ja yksin oloa. On sukua joka aktiivisesti pitää yhteyttä ja pitkäaikaisia ystäviä enkä oikein ketään ehdi/jaksa nähdä tarpeeksi. Silti yleensä suostun jos joku kiva tyyppi ehdottaa tapaamista. Ajan myötä kiinnyn osaan heistä ja alan silloin tällöin ehdotella vastavuoroisesti tapaamisia.
Ajattelen että seurani kiinnostaa vain paremman puutteessa. En roiku tuollaisissa suhteissa vaan jos huomaan ettei toinen ole koskaan aloitteellinen, annan olla.
Itse masentuneena erakkona olen kiitollinen että joku kerran puolessa vuodessa viitsii ehdottaa tapaamista.
Vierailija kirjoitti:
En vastaa itse kysymykseen, mutta haluaisin nostaa esille sellaisen pointin, että entä tilanne missä henkilö A pitää usein yhteyttä henkilöihin B ja C, ja ehdottelee heille tapaamisia, ja joskus pyytää mukaan myös henkilön D.
Käytännössä henkilöiden B ja C ei tarvitse koskaan ehdottaa mitään sillä A hoitaa sen, mutta silti henkilön D pitäisi olla erityisen aktiivinen jos haluaa osallistua yhteisiin rientoihin. Miten tässä tilanteessa olisi oikeudenmukaista toimia? Voidaan henkilöltä D edellyttää ekstra-aktiivisuutta? Miksi B:n ja C:n ei tarvitse tehdä mitään?
Eli millä perusteilla ylipäänsä tuollaiset ryhmädynaamiset kuviot menee?
D ei ole niin "tärkeä" ryhmälle, pääasiassa siis A:lle. Syyt nyt voi olla mitä vaan. Itse olen ollut D:n asemassa ja katkeraksihan se lopulta veti. Sitten jättäydyin porukasta ja surullista on, että kukaan ei kysellyt kovinkaan paljoa perään. Sitten lopahti sekin vähä. Nyt möllötän yksin, mutta mieluummin niin kuin että minun täytyy tunkea itseni porukkaan, joka ei seurastani ole kiinnostunut.
Jos kaipaan henkilön A seuraa olen häneen yhteydessä. Mikäli hän suostuu ehdotuksiini, niin ei tässä ole minusta ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse masentuneena erakkona olen kiitollinen että joku kerran puolessa vuodessa viitsii ehdottaa tapaamista.
Eikö masentunut voi ottaa puhelinta käteensä ja ehdottaa tekstiviestillä tapaamista? Aika kummallinen tekosyy...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vastaa itse kysymykseen, mutta haluaisin nostaa esille sellaisen pointin, että entä tilanne missä henkilö A pitää usein yhteyttä henkilöihin B ja C, ja ehdottelee heille tapaamisia, ja joskus pyytää mukaan myös henkilön D.
Käytännössä henkilöiden B ja C ei tarvitse koskaan ehdottaa mitään sillä A hoitaa sen, mutta silti henkilön D pitäisi olla erityisen aktiivinen jos haluaa osallistua yhteisiin rientoihin. Miten tässä tilanteessa olisi oikeudenmukaista toimia? Voidaan henkilöltä D edellyttää ekstra-aktiivisuutta? Miksi B:n ja C:n ei tarvitse tehdä mitään?
Eli millä perusteilla ylipäänsä tuollaiset ryhmädynaamiset kuviot menee?
D ei ole niin "tärkeä" ryhmälle, pääasiassa siis A:lle. Syyt nyt voi olla mitä vaan. Itse olen ollut D:n asemassa ja katkeraksihan se lopulta veti. Sitten jättäydyin porukasta ja surullista on, että kukaan ei kysellyt kovinkaan paljoa perään. Sitten lopahti sekin vähä. Nyt möllötän yksin, mutta mieluummin niin kuin että minun täytyy tunkea itseni porukkaan, joka ei seurastani ole kiinnostunut.
Asiallinen vastaus.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaipaan henkilön A seuraa olen häneen yhteydessä. Mikäli hän suostuu ehdotuksiini, niin ei tässä ole minusta ongelmaa.
Sinua ei häiritse, että olet ainoa joka tekee kaikki aloitteet? Eikö se ala pidemmän päälle tuntua omituiselta?
Vierailija kirjoitti:
Itse masentuneena erakkona olen kiitollinen että joku kerran puolessa vuodessa viitsii ehdottaa tapaamista.
Minä masentuneena erakkona olen kiitollinen etteivät ihmiset häiritse minua jollain puhelinsoitoilla, saati sitten vierailuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse masentuneena erakkona olen kiitollinen että joku kerran puolessa vuodessa viitsii ehdottaa tapaamista.
Minä masentuneena erakkona olen kiitollinen etteivät ihmiset häiritse minua jollain puhelinsoitoilla, saati sitten vierailuilla.
Masennuksesi johtuu varmaan yksinäisyydestä.
Ihmiset ovat erilaisia. Tietenkin toinen on iloinen, että ehdotat tapaamista.
Mulla on yhteydenpito entiseen kaveriini aika lailla väljähtynyt. Ehdottelin pitkään tapaamisia, mutta kaikki menee hänen ehdoillaan. Jos vaikka kysyn, tulisitko kyläilemään sunnuntai-iltana, hän sanoo, että katsotaan, ilmoittelee sitten kun tietää, sopiiko (en ole koskaan ymmärtänyt, miksi ei voi ilmoittaa saman tien sopiiko vai ei). Sitten hänestä ei kuulu mitään koko viikkona. Eikä kuulu missään vaiheessa. Jos näemme joskus viikkojen päästä, hän saattaa sanoa, että niin hänelle tuli silloin sunnuntaina muuta. Tai sitten voi olla, että hänestä ei kuulu mitään etukäteen ja ajattelen, että hänelle ei taaskaan sopinut, niin hän saattaakin sitten sunnuntaina pölähtää ovelle, ja olenkin itse jo järjestänyt jotain muuta. Nykyisin emme koskaan saa mitään sovittua. Tulkitsen sen niin, että hän odottaa viimeiseen saakka, tulisiko jotain mielenkiintoisempaa menoa.
Mul on semmonen et tekis mieli kysyy, mut ei vaan pysty.
Jos pystyt niin kannattaa kysyä.
Itselläni on pari tuttavaa/kaveria, joilla ei tunnu olevan aikaa tavata. Ehdotellaan olevinaan aina jotain, mutta lopulta ei tunnu onnistuvan; viestiin ei enää vastata, ajomatka onkin liian pitkä tai "palaan pian asiaan". Olen jättänyt sittemmin itse enää ottamatta yhteyttä. Kaivautukoon sieltä mikäli vielä kiinnostaa, vaikka tuskin jaksan enää yrittää näitä nökemisyrityssirkuksia.
Miksi ei voi vain soitella? Ei sitä aina tarvitse tavata. Eivät kaikki jaksa tavata.
Yhteen pidän, koska tiedän että asia johtuu hänen ujoudestaan ja myös jonkinasteisesta masennuksesta. Eli ei ole kyse siitä ettei seurani kiinnosta. Mutta jos tuntuu että toinen lähinnä välttelee ilman mitään eri syytä, toki jätän rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Mul on semmonen et tekis mieli kysyy, mut ei vaan pysty.
Jos pystyt niin kannattaa kysyä.
Kysyä mitä?
Vierailija kirjoitti:
Yhteen pidän, koska tiedän että asia johtuu hänen ujoudestaan ja myös jonkinasteisesta masennuksesta. Eli ei ole kyse siitä ettei seurani kiinnosta. Mutta jos tuntuu että toinen lähinnä välttelee ilman mitään eri syytä, toki jätän rauhaan.
Joo, jos mitään selvää syytä välttelylle en ole saanut, oletan ettei henkilöä kiinnosta seurani ja lopetan yhteydenpidon.
En vastaa itse kysymykseen, mutta haluaisin nostaa esille sellaisen pointin, että entä tilanne missä henkilö A pitää usein yhteyttä henkilöihin B ja C, ja ehdottelee heille tapaamisia, ja joskus pyytää mukaan myös henkilön D.
Käytännössä henkilöiden B ja C ei tarvitse koskaan ehdottaa mitään sillä A hoitaa sen, mutta silti henkilön D pitäisi olla erityisen aktiivinen jos haluaa osallistua yhteisiin rientoihin. Miten tässä tilanteessa olisi oikeudenmukaista toimia? Voidaan henkilöltä D edellyttää ekstra-aktiivisuutta? Miksi B:n ja C:n ei tarvitse tehdä mitään?
Eli millä perusteilla ylipäänsä tuollaiset ryhmädynaamiset kuviot menee?