Voiko omaa luonnetta muuttaa? Miten

Minulla on ihana 2-vuotias poika ja haluaisin olla hänelle kärsivällinen ja positiivisesti ajatteleva äiti. Kuitenkin minulla mielestäni on usein liian lyhyt pinna, varsinkin nyt kun toinen raskauteni on loppusuoralla. 2-vuotiaani taas on huomannut, että äitillä palaa hermot helposti ja keksiikin kaikkea pääni menoksi.



Eräänäkin päivänä lapsi kiskoi hiuksiani kipeästi, vaikka kielsin ja lopulta nipistin häntä kädestä niin, että hän päästi irti. Minua kadutti kamalasti jälkeenpäin, vaikka tuskin lapsi siitä elinikäisiä traumoja saikaan. En kuitenkaan halua olla sellainen äiti.



Miten oppisin olemaan kärsivällisempi ja nauttimaan pienistä asioista? Hermoilen helposti myös miehelleni jos hän tekee/sanoo lapselle jotain mikä mielestäni ei ole hyvä asia... Ja mietin mitä muut meistä ajattelevat. Olen kai ns. " sääntövanhempi" , haluaisin olla rennompi.



Olen myös huomannut itsessäni samoja piirteitä kuin mitä omassa äidissäni on, mutta iten niitä piirteitä itsessään oikein voi muuttaa? Pelkkä asian tiedostaminen ei näytä riittävän ainakaan minun kohdallani.