Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö 18-vuotiaalle kertoa tarkemmin taloudellisesta tilanteesta?
19.07.2020 |
Tämä nyt ei ole oikea ongelma mutta silti pohdin. 18-v kotona asuva lukiolainen on alkanut kommentoida lähes kaikkeeen että ”onko meillä varaa/ liian kallista” yms. Ihan hyvä että on tarkka rahasta ja opiskelijalle on edessään ne elämän niukimmat vuodet (toivottavasti) mutta perheen taloudellinen tilanne on vielä ihan ok. Meillä on muutamia todella varakkaita tuttavia ja toisaalta lapsen kaveripiirissä on hyvin haastavissa tilanteissa olevia perheitä. Eli hän tietää elämän monet kasvot jo jollain tasolla.
Jotenkin tuntuu kuitenkin ettei ihan hahmota mihin me kuulumme janalla ja esim. minä äitinä tienaan meillä enemmän. Haluaisin jotenkin tuoda esille myös sen puolen että kun tienaa omat rahansa, niitä voi myös käyttää harkiten, koko elämää ei tarvitse elää opiskelijabudjetilla. Tämä tulee esiin vaikka lomakeskusteluissa; lapsi kommentoi että pizzalla käyminen on kallista tai toritapahtumassa kommentoi että käsityöläisten työt ovat liian kalliita minulle, ei pitäisi ostaa mitään kallista. Olisiko syytä käydä tarkemmin läpi taloudellista tilannetta?
Miksi Suomessa on niin hyve köyhäillä, esim vasta isäni kuoleman jälkeen selvisi omien vanhempien todellinen taloudellinen tilanne ja turha pihiys oman elämänsä aikana.
Kommentit (6)
Esitä nuorelle budjettinne/toteutumanne. Mistä raha tulee ja mihin se menee, mitä jää säästöön jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa kertoa. Meillä kerrottiin jo kuukausitulot, pääomatulot, säännölliset menot ja omaisuuden määrä jo teini-ikään tuleville, mutta viimeistään tuossa vaiheessa pitäisi. Ei TIETENKÄÄN toinen voi muuten ”ihan hahmottaa että mihin me kuulumme janalla”. Millä sen hahmoittaiai , jollei saa tarpeellista tietoa?
Todellakin kerro. Kuulostaa hassulta, mutta lapsesi on luisumassa köyhyyteen. Tuollainen puhe on tavallista huono-osaisten parissa. Tietenkään tuhlaamisen ei pitäisi olla elämäntarkoitus, mutta tuollainen ajattelu ei kannusta opiskelemaan tai töiden tekoon, koska sossusta saa riittävästi rahaa kattamaan välttämättömät menot. Paljon puhutaanköyhyyden periytymisestä jne. nyt lapsesi on perinyt tätä köyhyyttä ystäväpiiristään.
Minä olen puhunut taloudellisesta tilanteesta lapselleni ihan pienestä pitäen. Hän tietää tilipäivät ja sen, että silloin voidaan ostaa enemmän ja maksaa harrastusmaksuja. Hän tietää, että minun pidemmällä korkeakoulutuksellani saa enemmän palkkaa kuin isän lyhyellä amiskoulutuksella. Hän tietää, että asunto ja autot on ostettu lainarahalla mutta muihin ostoihin säästetään ja että lomamatkalle mennään, jos saadaan talven mittaan säästettyä tarpeeksi rahaa. Hän tietää, että rahan eteen on tehtävä työtä ja että rahaa ei tuhlata jokapäiväiseen turhaan kaupassakäyntiin ja pahan päivän varalle laitetaan sivuun rahaa.
En ole häntä raskauttanut raha-asioilla, ja elintasomme on ihan mukava. Olen kuitenkin halunnut tällä kannustaa häntä pidemmän koulutuksen tielle.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen puhunut taloudellisesta tilanteesta lapselleni ihan pienestä pitäen. Hän tietää tilipäivät ja sen, että silloin voidaan ostaa enemmän ja maksaa harrastusmaksuja. Hän tietää, että minun pidemmällä korkeakoulutuksellani saa enemmän palkkaa kuin isän lyhyellä amiskoulutuksella. Hän tietää, että asunto ja autot on ostettu lainarahalla mutta muihin ostoihin säästetään ja että lomamatkalle mennään, jos saadaan talven mittaan säästettyä tarpeeksi rahaa. Hän tietää, että rahan eteen on tehtävä työtä ja että rahaa ei tuhlata jokapäiväiseen turhaan kaupassakäyntiin ja pahan päivän varalle laitetaan sivuun rahaa.
En ole häntä raskauttanut raha-asioilla, ja elintasomme on ihan mukava. Olen kuitenkin halunnut tällä kannustaa häntä pidemmän koulutuksen tielle.
Muuten hyvä kirjoitus, mutta miten niin tilipäivänä "voidaan ostaa enemmän"? Eikö ennemmin niin päin, että loppukuusta kun kaikki laskut on maksettu ja ruuat ostettu ja säästöön laitettu sopiva summa, niin sitten voi ostaa jotain enemmän jos on jäänyt ylimääräistä rahaa?
t. Entinen nuori, jonka mielestä omat vanhemmat ovat kamalan leväperäisiä rahankäyttäjiä
Kyllä. 18-vuotiaalle pitää puhua kuin aikuiselle. Lain edessä hän on aikuinen, niin miksei sitten kotonakin.