Mä oon varma että eräs tuttu on "pilannut" lapsensa elämän.
Kommentit (9)
tuttu, joka veti röökiä koko raskausajan, ja nyt valittaa, kun poikansa on niin ylivilkas.
a) VITTU JOS ITSE TUHOAA LAPSENSA ELÄMÄÄ JO KOHDUSSA, EI OLE MITÄÄN OIKEUTTA IKINÄ VALITTAA LAPSESTA
b) se poika ei edes ole ylivilkas, vaan ihan normaali. Mutta se äiti ei osaa mitään muuta kuin narista joka asiasta muutenkin.
Lapsen kannalta siis. Äitinsä on tosiaan varmasti vastuussa tuosta käytöksestä ja lähes varmasti juuri raskausajan juomisen vuoksi. :(
tuttava, jolla lapsi tärisi horkassa heti syntyissään, kun äidillä vähän kesti päästä irti huumeista. Lapsella vieroituisoireita heti ensimmäisestä elinpäivästä lähtien. Nyt on sitten lapsella ikää useampi vuosi ja on ylivilkkautta ja ties mitä hankaluuksia, terapiakäyntejä jne. No, itsehän on soppansa keittänyt...
Meillä käydessään ihmettelee, että kyllä pääsette helpolla kun teillä on noin rauhallisia lapsia. Jotenkin en edes osaa sääliä, oma valintansa.
Jotenkin en edes osaa sääliä, oma valintansa.
Miten ne äidit voi elää tollasen asian kanssa? eivätkö syytä itseään, vai ovatko "unohtaneet" oman raskausajan?
joka raskausaikana joi, poltti ja kaytti joitain huumeita. Syntyi vakavasti vammainen poika, joka tana paivana on 5-v., istuu pyoratuolissa, ei koskaan tule kavelemaan eika puhumaan, ja on jo nyt viettanyt suurimman osan elamastaan sairaalassa. Ja taman aiti sanoo, ettei tieda mika meni vikaan. Voihan olla etta meni monikin asia vikaan raskausaikana tai synnytyksessa, mutta silti...voisiko olla vahan syyta itsessaankin? Ainakaan nama eivat tosiaankaan auttaneet asiaa.
ei se vielä mitään merkitse jos joku on nähnyt äidin kaljapullon kanssa odotusaikana jos juomisen määrä ei ylittänyt kerralla sitä yhtä tai kahta annosta. Mikään tutkimus ei ole pystynyt osoittamaan yhteyttä käytöshäiriöiden ja ns. kohtuukäytön välillä. Eri asia sitten jos on ollut humalassa vähän väliä.
oli sentaan vahentanyt juomistaan, ja joi VAIN varttipullon vodkaa viihtella (eli vahintaan pe-la)
Raskausaikana joi. Vielä viimeisilläänkin oli mahapystyssä ja kaljapullo kourassa iltaa istumassa. Juomistaan puolusteli sillä että ei juo väkeviä. Poika syntyi. Alusta saakka pojalla on ollut tosi vaikea luonne. Päiväkodissa on pienryhmässä koska ei pysty keskittymään mihinkään ja häiritsee muita. Poika on suoraan sanottuna rasittava kun ei usko mitään. Katsoo kieroon.
Mua on ruvennut inhottamaan kun lapsen äiti valittaa siitä kuinka raskas tapaus poika on ja miten se ei usko mitään, sille joutuu huutamaan koko ajan jne. Tekis mieli tokasta että, "oisko kannattanut olla juomatta odotusaikana"?
Mä luulen että en halua olla enää sen perheen kanssa missään tekemisissä.