Kumpi olisit mieluummin, huumepomon nainen, joka ei kävisi töissä
mutta saisi aina kaikki hienoimmat vaatteet, kävisitte hienoissa ravintoloissa syömässä, lomilla oltaisiin veneillä, hienoissa taloissa, saisit oman hevosen ja tallin, mutta joutuisit välillä osallistumaan pienimuotoisesti rikolliseen toimintaan. Toinen vaihtoehto: laitoshuoltajana sairaalassa siivoamassa eritteitä 40h viikossa, vuokra-asunto itäkeskuksessa, ei mitään harrastuksia, vaatteet lidlistä, meikkeihin eikä kosmetiikkaan ei olisi ikinä varaa, et koskaan elämässäsi pääsisi muualle matkalle kuin metromatkalle, etkä ikinä saisi miestä. Kumman valitset?
Kommentit (21)
Valitsisin b:n. Oikeastikin olen laitoshuoltajana sairaalassa, mutta kyllä mulla vaan on varaa kivoihin vaatteisiin, meikkeihin ja matkoihinkin välillä :D Nuo sun vaihtoehdot on aika hupsut.
Miten ihmeessä laitoshuoltajalla ei voi olla harrastuksia? Minä muuttaisin muualle pois pääkaupunkiseudulta, joten asuminen halpenisi ja välimatkat olisi lyhyitä. Pääsisi muuallekin kuin metromatkoille.
Mikä kamala kohtalo tuo "et ikinä saisi miestä" Puhuuko nykyään oikeasti joku noin? Muut kuin kahdeksankymppiset?
Ainiin, tohon ykkösvaihtoehtoon kuuluu myös se, että on pakko ottaa silikonitissit ja tekarit ja tokaan vaihtoehtoon parantumaton akne.
Aloittajalla on aika kummallinen mielikuva laitoshuoltajan elämästä
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä laitoshuoltajalla ei voi olla harrastuksia? Minä muuttaisin muualle pois pääkaupunkiseudulta, joten asuminen halpenisi ja välimatkat olisi lyhyitä. Pääsisi muuallekin kuin metromatkoille.
Tässä on nyt vaihtoehdot esitetty, eikä niitä voi muuttaa muuksi. Siis ei meikkejä, ei matkoja, ei harrastuksia, eikä asumista muualla kuin itäkeskuksessa vuokraluukussa.
Huvittavaa, kun aina näissä vaihtoehtoleikeissä ihmiset alkaa vääntämään vaihtoehtoja ihan muiksi kuin ne on.
Mä olisin se huumepomon puoliso. Listisen sen ja nousisin itse organisaation johtoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä laitoshuoltajalla ei voi olla harrastuksia? Minä muuttaisin muualle pois pääkaupunkiseudulta, joten asuminen halpenisi ja välimatkat olisi lyhyitä. Pääsisi muuallekin kuin metromatkoille.
Tässä on nyt vaihtoehdot esitetty, eikä niitä voi muuttaa muuksi. Siis ei meikkejä, ei matkoja, ei harrastuksia, eikä asumista muualla kuin itäkeskuksessa vuokraluukussa.
Silti laitoshuoltajan elämä on paljon vakaampaa ja turvatumpaa kuin huumepomon naisen, jolta voi elämä mennä kokonaan alta ja voi jopa itse joutua vankilaan. Aivan varmasti salaa harrastaisin lukemista ja neulomista. Meikka en nytkään.
Huumepomon nainen tietenkin, sillä kakkosvaihtoehto on liian masentava; vaikka teen nykyäänkin hyvin kiittämätöntä työtä n. tonnin kuukausipalkalla, on minulla silti asunto mukavalla paikalla (ei-pääkaupunkiseudulla), ison osan elämästä mukana kulkeneita lähes-ilmaisia harrastuksia, varaa muuhun kuin markettivaatteisiin JA jopa matkoihinkin joskus! Meikkejä tai miestä en kaipaa, mutta pakko kai sitä olisi huumepomon kanssa heilastella, näistä vaihtoehdoista.
Jos huumepomo ois Niksuli, niin tietty valitsen hänet. T. Mamma 45vee
Vierailija kirjoitti:
Mikä kamala kohtalo tuo "et ikinä saisi miestä" Puhuuko nykyään oikeasti joku noin? Muut kuin kahdeksankymppiset?
No kyllä mua ainakin masentaisi ja harmittaisi.
En pystyisi ottaa ekaa kun riskit kiinnijäämisestä on. Psyyke ei kestäisi.
Eli siis toka mut pyllystä kyllä ettei saa matkustella :(
Huumepomon nainen. Tottakai!
Tosin oon jo muutenkin, periaatteessa,eli ei mitään uutta. Ei valittamista 😉
Jälkimmäinen. En haluaisi olla pilaamassa ihmisten elämiä eikä vankilakaan kinosta kun käry käy.