Puhuttaisko koulukiusaamisesta..
Joku entinen kiusaaja aloittikin jo oman ketjunsa...
Itse haluaisin keskustella muiden kiusattujen kanssa. Onko kiusaaminen vaikuttanut sinuun vielä aikuisiällä? Kannatko vielä kaunaa kiusaajillesi tai muisteletko aikoja vielä pahalla?
Oletko törmännyt kiusaajaasi ja mitä tapahtui?
Kommentit (13)
Kiusaajani ovat järjestään olleet joko alkoholisteja tai mielisairaita, yksi tuli kerran aikuisena vastaan ja pyysi etten vedä turpaan. Toinen soitti kännissä ja puhui kautta rantojen siihen tyyliin, että ymmärsin asian painavan melkoisesti. Parista muusta en ole kuullut, mutta en usko heidän nauttivan elämästä...itse nautin.
MOT kirjoitti:
Kiusaajani ovat järjestään olleet joko alkoholisteja tai mielisairaita, yksi tuli kerran aikuisena vastaan ja pyysi etten vedä turpaan. Toinen soitti kännissä ja puhui kautta rantojen siihen tyyliin, että ymmärsin asian painavan melkoisesti. Parista muusta en ole kuullut, mutta en usko heidän nauttivan elämästä...itse nautin.
Jotenkin ei tule yllätyksenä. Karma!
Kyllä me vaikuttaa. Edelleen, 35-vuotiaana näen käteni "nakkisormisina" niin kuin Timo 90-luvulla pilkkasi ja kaikki muut nauroi. Tämä siis yhtenä esimerkkinä sadoista, terkut Timpalle!
Itselläni inhottavat muistot eivät katoa koskaan. Tyttöjengi järjesti pojan kanssani seksuaaliseen kanssakäymiseen, jotta saavat huo ritella koko koulun edessä. Minä vielä luulin pojan tykkäävän minusta oikeasti.
Tapahtumat itsessään eivät enää vaivaa, mutta huono itsetunto ja arkuus vaikuttavat elämään päivittäin. Olen kokenut kolme masennusjaksoa, kahteen niistä liittyi myös loppuunpalaminen. Yksi kerta johtui työpaikkakiusaamisesta ja tälläkin hetkellä juuri työpaikkakiusaaminen on se mikä aiheuttaa ahdistusta ja painajaisia, vaikka tilanne onkin jo lauennut.
Kiusaajistani pari on menestynyt elämässä niin hyvin, että tiedän heidän tekemisistään median kautta. Muut eivät kiinnosta, enkä ole tavannutkaan heitä peruskoulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtumat itsessään eivät enää vaivaa, mutta huono itsetunto ja arkuus vaikuttavat elämään päivittäin. Olen kokenut kolme masennusjaksoa, kahteen niistä liittyi myös loppuunpalaminen. Yksi kerta johtui työpaikkakiusaamisesta ja tälläkin hetkellä juuri työpaikkakiusaaminen on se mikä aiheuttaa ahdistusta ja painajaisia, vaikka tilanne onkin jo lauennut.
Kiusaajistani pari on menestynyt elämässä niin hyvin, että tiedän heidän tekemisistään median kautta. Muut eivät kiinnosta, enkä ole tavannutkaan heitä peruskoulun jälkeen.
Onpa ikävää kuulla. Itse harvoin näen kiusaajiani, mutta kun näen niin ällöttää.
En halua olla heidän kanssaan tekemisissä. Eivät myöskään ole elämässään mitenkään menestyneitä. Aika tavallisissa hommissa ja yhdellä lapsia ties monelleko miehelle.
Ap
Tulee mieleen eräs pubiruusu! Tämä ei ole koulukiusaajani, vaan itse asiassa entinen kaveri, jota en ollut vuosiin nähnyt.
Tuli arvostelemaan ( huusi miten ruma olen) miten olen muuttunut ja kuinka kaunis ennen olin ja tämä sattui paikallisessa pienessä pubissa.
Todella hyvä aihe, kun koulut taas kohta alkavat. Olisi tosi hienoa jos aikuiset /nuoret kiusaamista kokeneet ehdottaisi kouluille jotain yhteistyötä, jossa he voisivat vaikka keskustella samaa kokeneiden lasten kanssa, tai vaikka koko luokan. Kiusaaminen on nykyään entistä julmempaa, some on siihen hyvä väline...
Tapasin yhden kiusaajistani pari vuotta sitten sattumalta kaupassa. Oli hyllyttäjänä. Kertoi opiskelevansa toimitilahuoltajaksi. En tiedä, mitä hänelle nykyään kuuluu. Haukkui ja vähätteli minua kuitenkin sen verran, että minusta tuli arka alisuoriutuja.
Olen täysin kyllästynyt koulukiusaamisesta vouhottamiseen! Mitään koulukiusaamista ei ole olemassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen täysin kyllästynyt koulukiusaamisesta vouhottamiseen! Mitään koulukiusaamista ei ole olemassakaan.
Terveisin kiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen täysin kyllästynyt koulukiusaamisesta vouhottamiseen! Mitään koulukiusaamista ei ole olemassakaan.
Terveisin kiusaaja.
No joopa joo!
Niin miten on?