Muisteletteko paljon mitä teitte ex puolisoiden kanssa?

Ei niitä ainakaan ääneen sanota.

Miksi sellaista pitäisi muistella? En ole mitenkään piilottanut muistista, mutta en myöskään erikseen muistele.

Joskus joku ajatus käy mielessä että missä on exän kanssa jo oltu, ja katoaa samointein.

En muistele häntä ollenkaan. Suhteen päättymisen jälkeen paljastui hänen todellinen luonteensa. Saita. Kitupiikki. Egoistinen. Alkoholisoitunut. Narsistinen. Ilkeä. Vainoava. Manipuloiva. Valehteleva.

Päivääkään en ole katunut, että erosin siitä impotentista.

En muistele, kun ei ole muisteltavaa. Yhdessä oltimme 20 vuotta ja sinä aikana olimme vain kaksi yötä yhdessä poissa kotoa muualla kuin vanhempiemme luona. Ei hotelliöitä, ei reissuja. Kahdenkeskiset ravintolakäynnit laskee yhden käden sormilla eikä ne olleet mitään romanttisia hetkiä.

Itsellä ei ole suhteen ajalta muuta muisteltavaa ja mukavaa hetkeä kuin asiat, mitkä liittyvät lapsiin. Lasten syntymät, reissut lasten kanssa (mies ei mukana), ravintolakäynnit lasten kanssa. Uimarannat retket ym. Kaikki liittyy lapsiin.

Muistan hänet päivittäin, yhteiset matkat ja muutenkin. Erosimme 7 vuotta sitten. Hänellä on uusi perhe, mutta koska meillä on yhteinen lapsi, olemme aina tavallaan samaa perhettä. Ja hän on paras ystäväni. Olemme paljon yhteydessä puhelimitse. 

Välillä muistelee, kuinka kamalaa se oli ja kuinka typerä sitä itse on joskus ollut, että on tuhlannut vuosia ainutkertaisesta elämästä johonkin p*skaan.

Reissattiin niin paljon ja niin hienoissa palkoissa, että kyllähän se mieleen tulee siinä sivussa, jos muistelee hyvää reissua ja siellä koettuja hienoja asioita.

Exääni en siis muistele, se nyt vaan on ollut niillä reissuilla mukana,vähän niin kuin joku raaja.