Töissä sattui työtapaturma. Ihmisten käytös yllätti.

Mulla kestää polla tosi tilanteita, mut mul on vaan niin huono muisti etten ikinä muista mitään.

Mä kaaduin taukoliikunnassa, kun polvilumpio meni paikoiltaan ja kaikki vaan nauroi.

Lopulle porukalle heitteillejättösyytteet ja ensiapukoulutusta.

Oletko kaupunginteatterissa töissä?

Meillä töissä neljä ex-sairaanhoitajaa (vaihtoivat alaa ja ovat meillä töissä) seisoivat suu auki, 24-vuotias toimistokesätyöläinen meni antamaan ensiapua. Työ siis toimistotyötä, mutta sattui paha vahinko lasioven kanssa eräälle työntekijälle. Yllätyin kovasti, kun sairaanhoitajan koulutuksen saaneet eivät tehneet mitään, itse juoksin kanssa paikalle ja olen toimistotäti myös.

Niin, kukaan ei voi tietää etukäteen, miten hyvin osaa toimia tositilanteessa. Vaikka miten olisi diasarjasta luettu ensiavusta.

Luultavasti juurikin valtaosa ihmisistä pakenee paikalta tai kaivaa kännykän esiin ja kuvaa.

Mä jo ajattelin,että ihmiset olisi sökandet kuvata tilannetta puhelimillaan. Onneksi ei.

Vierailija kirjoitti:

Meillä töissä neljä ex-sairaanhoitajaa (vaihtoivat alaa ja ovat meillä töissä) seisoivat suu auki, 24-vuotias toimistokesätyöläinen meni antamaan ensiapua. Työ siis toimistotyötä, mutta sattui paha vahinko lasioven kanssa eräälle työntekijälle. Yllätyin kovasti, kun sairaanhoitajan koulutuksen saaneet eivät tehneet mitään, itse juoksin kanssa paikalle ja olen toimistotäti myös.

Sairaanhoitajalle voi olla hyvinkin vieras tilanne se, että joku tarvitsee ensiapua. Moni sairaanhoitaja työskentelee varsin vakaissa työolosuhteissa, joissa yllätyksiä ei tule.

Petyin kun insinöörit eivät purkaneet duunaria osiin ja katsoneet missä on vika.

Kaaduin kerran bussista ulos astuessani pahasti mahalleni, laiturilla oli iso joukko ihmisiä, jotka vain tuijottivat hölmöinä, osa nauroi. Kukaan suomalainen ei tullut auttamaan, yksi ulkomaalainen mies tuli sitten nostamaan ylös ja keräsi maahan tippuneet ostokseni ja kysyi olenko kunnossa. Kiitin tätä ainoaa, joka välitti.

Outoa käytöstä muilta, tässä maassa ei saa mokata eikä nolata itseään kaatumalla.

Tapahtuiko itäkeskuksessa? Yksikään suomalainen ei tullut auttamaan koska paikalla ei ollut muita suomalaisia.

Kukaan ei etukäteen voi tietää kuinka toimisi kriisitilanteessa.

Jotkut jäätyvät eivätkä kykene toimimaan, vaikka ovat kuvitelleet että pystyisivät toimimaan vaikka millaisessa tilanteessa. Kaikilla ei auta edes kurssit eikä koulutus.

Jotkut taas pystyvät toimimaan järkevästi ja rauhallisesti vaikka olisi kuinka paha tilanne.

Joskus ne kriisitilanteen aktiiviset toimijat ovat arkielämän hissukoita, mikä ainakin minusta on yllättävää. Heiltä ei ensimmäisenä odottaisi sellaista.

Itse kuulun niihin jotka jäätyvät. Olen kuitenkin saanut sitä ominaisuutta pois harjoittelun ansiosta. Nykyään pystyn jo auttamaan jos tulee sellainen tilanne eteen, mutta en osaa ottaa tilannetta haltuun kunnolla. Lähinnä vaan selviydyn siitä jollakin tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Kaaduin kerran bussista ulos astuessani pahasti mahalleni, laiturilla oli iso joukko ihmisiä, jotka vain tuijottivat hölmöinä, osa nauroi. Kukaan suomalainen ei tullut auttamaan, yksi ulkomaalainen mies tuli sitten nostamaan ylös ja keräsi maahan tippuneet ostokseni ja kysyi olenko kunnossa. Kiitin tätä ainoaa, joka välitti.

Outoa käytöstä muilta, tässä maassa ei saa mokata eikä nolata itseään kaatumalla.

Mun 80-v äitini oli 68-vuotiaan kaverinsa kanssa liikkeellä. Kaveri on fysioterapeutti. Äitini kaatui portaattomissa liukuportaissa ylöspäin mennessä selälleen taaksepäin. Fysioterapeutti ei tehnyt yhtään mitään.

Lopulta apuun tuli ulkomaalainen mies, joka nosti ylös. Äitini tarjosi tälle heti rahaa avusta. Ei meinannut edes millään huolia rahaa.

Tämä on tosi asia. He tekevät enemmän rikoksia kuin kantikset. Heissä on paljon rikollisia, mutta oikeasti myös todellisia hyviksiä on joukossa. ❤️

Vierailija kirjoitti:

Niin, kukaan ei voi tietää etukäteen, miten hyvin osaa toimia tositilanteessa. Vaikka miten olisi diasarjasta luettu ensiavusta.

Luultavasti juurikin valtaosa ihmisistä pakenee paikalta tai kaivaa kännykän esiin ja kuvaa.

Jos puhelimella pystyy kuvaamaan, niin kai pystyisi samoilla voimilla soittamaan hätäkeskukseen? Lataa vaikka 112-appin, jos ei usko muistavansa hätänumeroa ulkoa...

Minä menen paniikkiin kun jotain pahaa tapahtuu. Olen shokissa, ja jähmetyin kauhusta. Olen liian herkkä toimimaan kun jotain pahaa tapahtuu. Näin ei käy, jos satutan itseni, mutta jos jollekin muulle käy niin menen paniikkiin.

Ikävä piirre. Olen tällöin toimintakyvytön. Pahoittelut siitä.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei etukäteen voi tietää kuinka toimisi kriisitilanteessa.

Jotkut jäätyvät eivätkä kykene toimimaan, vaikka ovat kuvitelleet että pystyisivät toimimaan vaikka millaisessa tilanteessa. Kaikilla ei auta edes kurssit eikä koulutus.

Jotkut taas pystyvät toimimaan järkevästi ja rauhallisesti vaikka olisi kuinka paha tilanne.

Joskus ne kriisitilanteen aktiiviset toimijat ovat arkielämän hissukoita, mikä ainakin minusta on yllättävää. Heiltä ei ensimmäisenä odottaisi sellaista.

Itse kuulun niihin jotka jäätyvät. Olen kuitenkin saanut sitä ominaisuutta pois harjoittelun ansiosta. Nykyään pystyn jo auttamaan jos tulee sellainen tilanne eteen, mutta en osaa ottaa tilannetta haltuun kunnolla. Lähinnä vaan selviydyn siitä jollakin tavalla.

Minusta se ei taas ole lainkaan yllättävää. Niin monta kertaa on tullut huomattua, että ne kovimmat päänaukojat ja päällepäsmärit lähtevät heti karkuun, kun on tosi kyseessä. "Hissukat" sen sijaan ovat monesti kylmäpäisempiä ja sellaisia, jotka osaavat arvioida tilanteita paremmin. He eivät viitsi nostaa dramaattista metakkaa jokaisesta sattumuksesta mutta eivät epäröi toimia silloin, kun tilanne uhkaa oikeasti jonkun terveyttä tai henkeä.

"Onneksi yksi meistä älysi mennä toimiston puolelle"

Et siis sinä? Olit yhtä hyödytön kuin muutkin. Sekö sinut yllätti?

-5/5

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä töissä neljä ex-sairaanhoitajaa (vaihtoivat alaa ja ovat meillä töissä) seisoivat suu auki, 24-vuotias toimistokesätyöläinen meni antamaan ensiapua. Työ siis toimistotyötä, mutta sattui paha vahinko lasioven kanssa eräälle työntekijälle. Yllätyin kovasti, kun sairaanhoitajan koulutuksen saaneet eivät tehneet mitään, itse juoksin kanssa paikalle ja olen toimistotäti myös.

Sairaanhoitajalle voi olla hyvinkin vieras tilanne se, että joku tarvitsee ensiapua. Moni sairaanhoitaja työskentelee varsin vakaissa työolosuhteissa, joissa yllätyksiä ei tule.

Aha. Yllättävä hätätilanne on vieras useimmille. Hoitajilla pitäisi kuitenkin olla paremmat valmiudet toimia.

Ikinä nä ei tiedä miten missäkin tilanteessa käyttäytyy kun on tilanne päällä. Mä olen ollut kahdessa tilanteessa ja käyttäytynyt molemmissa eri tavalla.

Ensimmäinen oli mun ensimmäinen harjoittelu terveydenhuollossa. Asiakas sai epilepsiakohtauksen ja meni veteläksi ja valkoiseksi. Vanhempi hoitaja jäätyi totaalisesti. Ei muistanut missä kohtaus lääkkeet olivat vaikka ovat yhdessä ja samassa paikassa aina. Huusi vain mua, harjoittelijaa auttamaan. Itse sitten toimin ja kaikki päättyi ihan hyvin.

Toisessa tilanteessa näin kun autoilija ajoi ihminen päälle. Soitin häkeen ja ainut mitä sain puhelimeen huudettua oli, että nyt sattui pahasti ja tänne pitää saada lanssi, mutta en osaa neuvoa heitä paikalle(olin ihan tutulla tiellä). Häke sitten neuvoi, että siinä risteyksessä missä oltiin on myös tienviitat, että niistä lukemalla saa aika hyvät koordinaatit...