Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Munasolun luovuttamisesta ja korvauksesta

Vierailija
20.02.2009 |

Onko tosiaan näin että munasolun luovuttajalla korvataan kaikesta kivusta ja särystä sekä mahdollisesti menetetystä työajasta vain 250 euroa. Ymmärsinkö oikein, että osa käynneistä voi tapahtua jopa vieraalla paikkakunnalla, jolloin käyntiin menee vähintäänkin kokonainen työpäivä.



Onko tosiaan näin? Eihän kukaan nyt tietenkään rahan takia lähtisikään luovuttajaksi, mutta aika hurjalta tuntuu sekin, että luovuttaja saisi "persnettoa" luovutuksesta menetettyjen työpäivien vuoksi. Korjatkaa jos olen ymmärtänyt asian väärin.

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
20.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Munasolujen luovuttamisesta korvataan 250euroa + matkat. Munasolujen luovuttamisprosessissa suunnittelukäynti ja munasolupunktio tapahtuu luovuttajan hoitopaikassa. Kaksi ultraäänikäyntiä voi käydä vaikkapa omassa kunnassa.

Vierailija
2/12 |
20.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuon takia en luovuta. Liian pieni korvaus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
20.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Munasolujen luovuttajat luovuttavatkin todellakin ISOLLA SYDÄMELLÄÄN! Usein he voisivat luovuttaa ilman korvaustakin. Et ole sinut asian kanssa, jos ajattelet asiaa saadun rahakorvauksen kautta.

Vierailija
4/12 |
20.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siellä tuo peruskorvaus oli 250 euroa.

Lisäksi sain korvauksen matkoista ja myös korvauksen menetystä tulosta. Eli jouduin sen luovutuspäivän olemaan pois töistä ja sain päivän palkan myös korvauksena. Toki tämä päivä oli töistä sitten palkaton.

Vierailija
5/12 |
20.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä ei varmaankaan ole kyseessä minun (tai muidenkaan potentiaalisten luovuttajien) sydämen pienuudesta tai suuruudesta kysymys. Kuten kirjoitinkin, niin eihän tällaista luovutusta kukaan rahan takia tietenkään tekisikään.



Laskeskelin vain ansionmenetystä mikä luovuttajalle tulee ja mielestäni se on melkoinen. En missään vaiheessa kirjoittanut, että raha asiassa kimmoke olikaan, mutta mielestäni olisi kohtuullista että ansionmenetys korvattaisiin edes osittain.



Luovuttamista olen paljon pohtinutkin varsinkin aikaisemmin, eikä päätöstä tietenkään tehdä tuohon korvaukseen perustuen. Jotenkin vain tuntuisi hölmöltä toisen ihmisen unelmien toteutumisen vuoksi ottaa taloudellista takapakkia. Tämä oli siis pointtini.



AP





i]Munasolujen luovuttajat luovuttavatkin todellakin ISOLLA SYDÄMELLÄÄN! Usein he voisivat luovuttaa ilman korvaustakin. Et ole sinut asian kanssa, jos ajattelet asiaa saadun rahakorvauksen kautta.

[/quote]

Vierailija
6/12 |
20.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

hormonien piikittämiset jne. eivät ole mitään kivoja juttuja. Ja joo, varmasti todella asialle omistautuneet luovuttavat silti, mutta ilmeisesti se lukumäärä ei vain riitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
20.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinänsä sillä korvauksella ei edes merkitystä olisi, mutta tuo ansionmenetys on ainakin itselleni paljon suurempi juttu. AP

Vierailija
8/12 |
20.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen miettinyt luovutusta joskus, mutta tultuani yh:ksi aikani on niin kallista, etten ihan heti tuohon hommaan lähde. (Aika=kallista koska en halua työn lisäksi olla lasten luota liikaa pois.) Juuri se että joutuis painelemaan ties minne noissa puuhissa ehkäisee mun aikeita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
20.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä pyysin työpaikalta päivän ansiotulosta todistuksen ja sain suoraan sen, mitä olisin muuten menettänyt.

Tässä tarvittiin ihan työpaikan todistus, koska vastaanottaja maksaa itse suoraan kaikki nämä korvaukset.

Tämä klinikka oli samalla paikkakunnalla kuin työpaikkanikin, joten kaikki muut käynnit onnistuivat helposti. Mutta jos olisin varta vasten joutunut ajamaan kotoa klinikalle, nin olisin saanut ihan normaalin kilometrikorvauksen ajetuista matkoista.

Aikaisemmin enne lakimuutosta kun luovutin, nin sain kertakorvauksena 500 euroa. Silloin taas lisänä ei huomioitu matkakorvauksia tms.

Sinänsä sillä korvauksella ei edes merkitystä olisi, mutta tuo ansionmenetys on ainakin itselleni paljon suurempi juttu. AP

Vierailija
10/12 |
20.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi koet näin?



sitä en tiedä, että onko itse prosessi aivan samanlainen kuin luovuttajan kohdalla.



Minä kävin ensiksi klinikalla ja siellä tehdään aina kunnon tutkimukset ja kaikki mahdolliset kokeet otetaan. Sen jälkeen normaalisti annetaan jonkinlainen lääke, joka pysäyttää normaalin kierron ja kohdun pitäisi mennä ns. vaihdevuositilaan. Minulla tämä ei toiminut, vaan kiero jatkoi ihan normaalia rytmiään. Tämä on kaiketi erittäin harvinaista, mutta ei estänyt luovuttamista.



Sitten edettiin niin, että minun piti aloittaa pistokset muistaakseni seuraavana päivänä kun kuukautiset olivat alkaneet. Toki siis ilmoitin siitä klinikalle, että osasivat valmistella vastaanottavaa äitiä (en tiedä miten). Sitten niitä pistoksia jatkettin joitakin päiviä ja pari kertaa kävin ultrassa tarkistamassa, että miten munasolut kehittyvät ja kuinka paljon niitä on. Parina viimeisenä päivänä siten otettin erilaisia pistoksia ja sitten vain kävin luovutuksessa. Pistokset eivät olleet kummallisia, eikä vaikeita ottaa tai kivuliaita. Pientä turvotusta oli ihan pari päivää ennen luovutusta, jotka vastaavat lieviä ovulaatiokipuja minulla.



Luovutuksessa sain todella hyvät kipulääkkeet ja itse prosessi oli oli puolessa tunnissa. Sitten lepäilin pari tuntia ja sain kipulääkettä ja lähdin kotiin. Olo oli lääkkeistä hiukan tokkurainen, mutta maha ei ollut kipeä särkylääkkeiden ansiosta. Yksi vapaapäivä riitti hyvin toipumiseen (siis se itse luovutuspäivä). Ihan positiivinen kokemus ja luovutin kaiken kaikkiaan kolme kertaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
20.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos vastauksestasi ja tiedoista. Hyvä asia on tosiaan mielestäni tämä, jos ansionmenetys korvataan. Ap

Minä pyysin työpaikalta päivän ansiotulosta todistuksen ja sain suoraan sen, mitä olisin muuten menettänyt.

Tässä tarvittiin ihan työpaikan todistus, koska vastaanottaja maksaa itse suoraan kaikki nämä korvaukset.

Tämä klinikka oli samalla paikkakunnalla kuin työpaikkanikin, joten kaikki muut käynnit onnistuivat helposti. Mutta jos olisin varta vasten joutunut ajamaan kotoa klinikalle, nin olisin saanut ihan normaalin kilometrikorvauksen ajetuista matkoista.

Aikaisemmin enne lakimuutosta kun luovutin, nin sain kertakorvauksena 500 euroa. Silloin taas lisänä ei huomioitu matkakorvauksia tms.

Sinänsä sillä korvauksella ei edes merkitystä olisi, mutta tuo ansionmenetys on ainakin itselleni paljon suurempi juttu. AP

Vierailija
12/12 |
20.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin saat varman vastauksen heti. Vaikka selvää on ettei kukaan jää miinukselle luovuttaessaan munasoluja. Aina kulut korvataan, se on varmaa.



Minustakin korvaus saisi olla vähän tuntuvampi, itsekin olen noissa punktioissa ollut, enkä voi itse surkeita munasolujani luovuttaakaan.



Mutta yksi asia on hyvä muistaa. Luovutushoito on vastaanottajalle ihan sairaan kallis, koska kela ei edes korvaa luovuttajan lääkkeitä ja hoito on useamman tonnin. Luovutushoitoja edeltää tietysti yleensä ne tuloksettomat hoidot omilla soluilla ja rahaa on palanut ihan perkeleesti jo kun luovutushoitoon ryhdytään. Pariskunnilla ei siis olisi välttämättä varaa maksaa hirveitä korvauksia luovuttajille eivätkä klinikatkaan halua tietysti rahaa kenellekään jaella. Tottakai munasolun vastaanottajan pitää olla kiitollinen ja maksaa, mutta kun kipuraja tulee tavallisella ihmisellä joskus vastaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kolme seitsemän