Millainen nainen vetoaa taitelijamiehiin?

Vierailija kirjoitti:

Äitihahmoa, isoilla kulmuneilla.

En usko.

Samanlainen kuin kaikkii muihinkin miehiin: hoikka, kaunis ja nuori.

Älykäs ja syvällinen.

Samanlainen kuin kaikkiin muihinkin. Se on sitten eri asia mihin taiteilijan rahkeet riittävät. Esim. Jaggerilla on näin https://www.mirror.co.uk/3am/celebrity-news/mick-jagger-75-tamed-31-140… mutta monella muulla taitelijalla ei ehkä ole mahdollisuutta samaan.

Kärsivällinen ja ihaileva (ihailee siis miehen taidetta). Inspiroiva muusa. (Kaunis ja ihana siis, ehkä myös luonteikas sopivasti)

Alaston

Semmonen joka hoitaa kotia kun mies tekee taidetta.

Vierailija kirjoitti:

Kärsivällinen ja ihaileva (ihailee siis miehen taidetta). Inspiroiva muusa. (Kaunis ja ihana siis, ehkä myös luonteikas sopivasti)

Kärsivällisyyden osalta varmaan olet oikeassa. Riippuu tietysti taiteen laadusta ja tailteilijan luonteesta. Ei se taiteilija välttämättä paljoa eroa putkiyrittäjästä työnkuvan suhteen. Välillä tulee iltakeikkaa ja joskus on hiljaisia aikoja, jolloin enempi ollaan kotioloissa. 

Ihailusta en ole samaa mieltä. Usein puoliso on taiteilijalle jonkinlainen uskottu henkilö, jopa työpari. Ideoiden pallotteluun luottohenkilö, ehkä se, jolle ensimmäinen raakile uskalletaan näyttää. Tällöin tarvitaan oikeastaan ihailun vastakohtaa eli kriittistä lähestymistapaa, haastamistakin. 

Muusa voi olla puoliso mutta se voi olla kuka tahansa, vaikka ja mieluiten saavuttamaton ihailun ja fantasioiden kohde. Muusa joka löntii pieruverkkareissa kiukkuisena aamukahvipöytään mörähtelemään, ei ole mikään taiteellisen inspiraation huippulähde.

Luonteen sopivuus on tietysti parinvalinnassa aina oleellista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kärsivällinen ja ihaileva (ihailee siis miehen taidetta). Inspiroiva muusa. (Kaunis ja ihana siis, ehkä myös luonteikas sopivasti)

Kärsivällisyyden osalta varmaan olet oikeassa. Riippuu tietysti taiteen laadusta ja tailteilijan luonteesta. Ei se taiteilija välttämättä paljoa eroa putkiyrittäjästä työnkuvan suhteen. Välillä tulee iltakeikkaa ja joskus on hiljaisia aikoja, jolloin enempi ollaan kotioloissa. 

Ihailusta en ole samaa mieltä. Usein puoliso on taiteilijalle jonkinlainen uskottu henkilö, jopa työpari. Ideoiden pallotteluun luottohenkilö, ehkä se, jolle ensimmäinen raakile uskalletaan näyttää. Tällöin tarvitaan oikeastaan ihailun vastakohtaa eli kriittistä lähestymistapaa, haastamistakin. 

Muusa voi olla puoliso mutta se voi olla kuka tahansa, vaikka ja mieluiten saavuttamaton ihailun ja fantasioiden kohde. Muusa joka löntii pieruverkkareissa kiukkuisena aamukahvipöytään mörähtelemään, ei ole mikään taiteellisen inspiraation huippulähde.

Luonteen sopivuus on tietysti parinvalinnassa aina oleellista. 

Sun vastaus on tylsän realistinen. Minä mietin lähinnä mahdollisimman stereotyyppistä taiteilijaa.

Punahiuksinen ja karvainen pissapimppi. Nuuh! Aah! Ruisk!

En tiedä? Käyttötavarana vai kaipuun kohteena?

Käytännöllinen, siis osaa hoitaa arkijutut, mistä taiteilija ei välttämättä ymmärrä hölkäsen pöläystä. Kannustava, hellä, lämmin, ymmärtävä, rakastava, huumorintajuinen, kiltti, älykäs mutta samaan aikaan jämpti ja vaativa. Sellainen 10+ siis.

Tunnen monia taiteilijoita. Mutta ovatko he aloituksessa mainittuja villejä luonnonlapsia? Useimmat eivät.

Rikas.

Mahdollistaja ja elättäjä. Rouva työskennellään ja tienatkoon, pitäköön kodin kunnossa ja sietäköön miehen "inspiraation puuskia", jotka voivat tarkoittaa katoamista vuokrarahojen kanssa kuukaudeksi Aasiaan.

Muusa on vahva ehdokas.

Yleensä sellainen vähän mystinen, eteerinen kaunis hieman erikoisella tavalla. Itsekin taiteellinen, ehkä jopa taiteilija. Estoton. Kuitenkin tarpeeksi käytännöllinen, ettei ainakaan vaikeuta taiteilijan arkielämää. Tunnetason epävakaus ei kuitenkaan haittaa.

Nainen joka antaa miehen luoda. Joissakin tapauksessa naisen on myös syytä antaa kohtuudella juoda. Eikä ole poissuljettua että tulee eteen tilanteita joissa naisen on hyvä antaa naida. Siinä näkemykseni, ehkä romantisoitu en kiistä enkä myönnä, taiteilijapariskuntakonseptista.

Jäljelle jää leijumaan vain kysymys. Onko paikka teidän armollinen neiti.

Miestä vähemmän menestynyt, ja miestä pyyteettömästi ihaileva, mahdollisimman vaivaton ja helppo mutkaton viihdyttävä ja nätti. En tiedä mikä miestaiteilijassa sitten vetäisi tällaista puoleensa, ehkä jokin hoivavietti tai läheisriippuvaisuus.

rikas tyhmä homssuinen vanha piika kaappi juoppo joka hyväksyy kaikki narsistisen kumppanin vaatimukset