Lue keskustelun säännöt.
Juhannus eli ukon juhla
19.06.2020 |
Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.
Juhannukseen liittyi erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi. Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Muun muassa aaveiden ajateltiin vaeltavan.
Ulko-oven molemmille puolille on pystytetty juhannuskoivuja. Koivunoksista myös sidottiin tuoreita vihtoja. Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pakanallinen_juhlaperinne
Ukko oli sekä ylijumala että sateen ja ukkosen jumala, joten häneltä saattoi odottaa apua viljelysten kasteluun.
Ukon juhlaan kokoonnuttiin veden ääreen, joen tai järven rantaan, ryypiskelemään maljoja ylijumalan kunniaksi. Muinaissuomalaiset uskoivat, että mitä enemmän juodaan, sitä parempi sato saadaan.
Juomana oli olutta, jota tätä juhlaa varten pantiin erityisissä astioissa, Ukon vakoissa. Kun myöhemmin opittiin viinan tislaus, olut korvautui usein viinalla.
– Juhlat olivat käytännössä ylettömät syömingit ja juomingit, mikä käy Agricolankin tekstistä ilmi, Antola luonnehtii elinkeinoriittiä, johon liittyi myös vesiseremonioita. Ihmiset saattoivat kahlata järveen ja rukoilla Ukolta sadetta roiskuttelemalla vettä ympäriinsä.
Sateen maanittelun ohella juhlinnalla karkotettiin matkoihinsa pahoja henkiä.
– Juhannus oli myös valon juhla. Paradoksaalista kyllä, samaan aikaan toisaalta uskottiin, että pahat henget ovat liikkeellä, ihan niin kuin pääsiäisenä ja satovuoden päättäneen kekrin aikaan. Juhlissa on aina ollut läsnä hyvän ja pahan taikka pyhän ja pahan vastakohtaisuus, Antola sanoo.
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uusimmat/hauskaa_ukon_juhlaa
Kommentit (7)
Kokolta palatessa tytöt vierittelivät alastomina mieluisan pojan kotitalon ruispellossa. Kun poika sitten söi pellon leipää, nousi häneen lempi.Kun käytiin nukkumaan, tyynyn alle saatettiin laittaa jotain erityistä, minkä seurauksena unessa näki tulevan elämänkumppaninsa. Jos esimerkiksi aattoyöksi asetti sitomattoman vastan tyynynsä alle, näki yöllä tulevan puolisonsa sitovan sen. Tulevansa puolisonsa saattoi myös nähdä, jos keskiyöllä kiersi kolmasti saunan, kaivon, pohjoiseen virtaavan lähteen tai muun erityisen paikan.Juhannuksena neidot saattoivat myös turvautua vanhojen tietäjänaisten apuun naimaonnea parantaakseen. Tietäjien suorittama lemmennostatus sisälsi erilaisia vedellä valeluja, saunotuksia kukka- ja lehvävastoilla ja loitsimista.Keskikesän kasteen uskottiin olevan erityisen väkevää ja sitä pyrittiin keräämään talteen ennen auringonnousua. Kaste paransi muun muassa silmäsairauksia ja korvakipua sekä edisti hedelmällisyyttä.
https://www.taivaannaula.org/perinne/kansanperinteen-pyhat/juhannus/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pesäpäivistä on kahdenlaista tietoa? Talvella aurinko pysyy pesässään ja nyt kesällä taas on pesäpäivät kun aurinko ei mene pesäänsä? Onko artikkelissa virhe?
Vierailija kirjoitti:
Miksi pesäpäivistä on kahdenlaista tietoa? Talvella aurinko pysyy pesässään ja nyt kesällä taas on pesäpäivät kun aurinko ei mene pesäänsä? Onko artikkelissa virhe?
Kustaa Vilkuna kirjoittaa pesäpäivistä, jolloin aurinko pysyy pesässään. Pesäpäiviksi mielletään vuoden pimeimmät päivät, 21.-24.12.
https://yle.fi/uutiset/3-5472421
Vanha kansa on puhunut kolmesta »pesäpäivästä», joilla tarkoitetaan vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla. Niiden aikaan aurinko saavuttaa »pesänsä» eli vuotuisen kulkunsa korkeimman kohdan, minkä jälkeen päivät jälleen lyhenevät sydäntalveen saakka. Sanottiin, että »aurinko kääntyy loppuvuodeksi rengin puolelle, joulusta taas isännän puolelle». Päivän seisominen juhannusviikolla vaikutti myös ihmisten elämään. Sanottiin, että silloin ei pitänyt aloittaa mitään sellaista työtä, jonka piti edistyä pitkään.
https://www.taivaannaula.org/perinne/kansanperinteen-pyhat/pesapaivat/
"Kun juhannusaattona menee lakaisemaan portaita ihan alasti, niin tuleva aviopuoliso tulee portaille vastaan." -
"Jos juhannusyönä riisuutuu alastomaksi ja sitten lakaisee selkä edellä kulkien rappusilta portille ja siellä sitten kääntyy, niin näkee tulevan sulhasensa portilla."
"Jos juhannusyönä poimii kolmen talon maalta yhdeksän kukkaa ja panee ne tyynynsä alle, toteutuu se uni, minkä yöllä näkee. Huomattava on, ettei poimimisen aikana eikä sen jälkeen saa puhua mitään."
Teimme lapsena ja nuorena siskoni ja serkkuni kanssa mökillä aina juhannustaiat, esim. sen jossa laitetaan seitsemän erilaista kukkaa tyynyn alle ja sen missä kierretään saunarakennus kolmesti ja katsotaan sisään ikkunasta.
Pakanalliset juhannusperinteet ja kristilliset perinteet elivät rinnan meillä, tosin nuo pakanalliset perinteet olivat lähinnä viihdettä ja hupia. Itse asiassa ne aikuiset, jotka noita taikoja meille opetti, olivat juhannusporukkamme kristillisimpiä katsomukseltaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faith kirjoitti:
Teimme lapsena ja nuorena siskoni ja serkkuni kanssa mökillä aina juhannustaiat, esim. sen jossa laitetaan seitsemän erilaista kukkaa tyynyn alle ja sen missä kierretään saunarakennus kolmesti ja katsotaan sisään ikkunasta.
Pakanalliset juhannusperinteet ja kristilliset perinteet elivät rinnan meillä, tosin nuo pakanalliset perinteet olivat lähinnä viihdettä ja hupia. Itse asiassa ne aikuiset, jotka noita taikoja meille opetti, olivat juhannusporukkamme kristillisimpiä katsomukseltaan.
Tuottiko taika tulosta?
:)
Aurinko on kesäpäivänseisauksena kauimpana pohjoisessa ja pisimmän ajan horisontin yläpuolella maapallon pohjoisella puoliskolla. Suomessakin juhlimme valoisaa yötöntä yötä, ja pohjoisessa Aurinko ei painu mailleen lainkaan.
Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto kertoo, että ”vanha kansa on puhunut pesäpäivistä, joilla se tarkoittaa vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla. Aurinko on saavuttanut pesänsä ja kääntyy loppuvuodeksi rengin puolelle, joulusta taas isännän puolelle”.
Kesäpäivänseisausta on juhlittu Auringon juhlana ja säänjumala Ukon juhlana. Vielä 1800-luvulla Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi.
Säänjumalan kuviteltiin olevan ihmishahmoinen, pilven päällä asuva henki, joka pitää taivaallisia käräjiä siitä, saadaanko sateita vai ei. Jumalaa kutsuttiin Ukon lisäksi muun muassa Äijäksi ja Taivaan Asujaksi. Monet nimet selittyvät kohteen tärkeydellä ja siitä käytetyillä kiertoilmaisuilla; säänjumalan nimeä ei haluttu turhaan lausua, ettei jumala suuttuisi ja rankaisisi kuivuudella ja huonolla sadolla.
Yötön yö ja Auringon juhlinta ovat kirvoittaneet monia riittejä, tapoja ja taikoja, joita vieläkin juhannusöinä harrastetaan, tosin leikkimielellä. Jumalten ja henkien lepyttely ja toive hedelmällisestä kasvun kaudesta on taas luontoa palvovalle kansalle ollut totisinta totta; jos Ukko suuttuu, ei saada sateita. Taikojen lisäksi vanhaa perua ovat kokkotulet ja aamuun jatkuva äänekäs juhlinta, joiden tarkoituksena oli karkottaa pahoja henkiä.
https://suomenluonto.fi/uutiset/juhannus-vei-ukolta-juhlan-2/