Aamukahvit ulkona puutarhassa, katselen merelle ja koiranpentu nojailee sylissä.
On aivan hiljaista, mökki on saaressa eikä naapureita ole lähettyvillä. On vihreää ja rauhallista, joku lintu laulaa lähettyvillä.
Mies joi jo kahvit mutta meni takaisin kamariin lukemaan ja ottamaan vielä tirsat.
Ketään ei tule kylään, viinaa ei tarvitse juoda, ruokaa on jääkaappi ja pakastin täynnä, koiranpennuista on seuraa juuri sopivasti.
Kunpa muistaisin tämän hetken jonakin sopivana marraskuun aamuna ensi talvena. Tämä on täydellistä.
Kommentit (5)
Nauttikaa! Itse täällä miljoonakaupungissa aloittelen työpäivää ja haaveilen Suomen kesästä joka Koronan takia jää tänä vuonna kokonaan väliin.
Fiilistelen siis teidän maisemia, rauhaa ja aamukahveja.
Olin jo aamukuudella lähijärvellä uimassa. Matkalla kettu jolkotteli edelläni. Oli ihan tyyntä, käki kukkui jossain. Vesi oli todella lämmintä.
Sitten keittelin kahvit ja join terassilla, söin 1. oman pihan mansikan. Häädin pari peuraa pihan nurkalta, nämä luulee että pidän buffetia heitä varten.
Talojen keskellä olevassa puistossa ei ole yhtään lasta, on todella hiljaista. Suorastaan outoa. Mereltä nousee ihan aavistuksenomainen tuulenvire.
25 min Helsingin keskustasta. Meidän koti = mökki
Nämä epäilijät, jotka ovat itse Kontulasta, ovat kyllä oma lukunsa.
Täällä kans järvi kimmeltää, linnut livertää, pitsiverhot heiluu tuulessa ja koira makaa jaloissa. Ihan täydellistä.