Anoppi ja appi tyytymättöminä kun sanoimme ettemme tule kesäpaikkaan juhannuksena

Joka juhannus olemme olleet mieheni mökillä. Sama kaava toistuu joka kerran, kun olemme lähdössä, anoppi soittaa että tuokaa ruokaa tullessanne, heillä ei ole mitään. Paikalla on myös miehen sisko lapsineen (yh) joka ei siis ilmeisesti osta ruokaa lapsilleen. Olemme käyneet kaupassa ja menneet paikan päälle. Käly ei katso alle kouluikäisten lastensa perään, joten toimin uimavalvojana. Trampoliinilla ei ole mitään sääntöjä, joten toimin poliisina, mies tekee pihatöitä tai ”auttaa isäänsä” mökin kunnostamisessa ( lue: appiukko on tuiterissa tai nukkuu) kun minä laitan ruokaa tai tiskaan. Mitään
omaa aikaa, tai edes yhteistä perheaikaa ei ole. Mies olisi halunnut lähteä mökille, mutta ilmoitin että saa mennä yksin, lasten ei tarvitse enää mennä näkemään sitä kännäämistä, enkä minä ole mikään piika. Anoppi
otti asian raskaasti, olisi halunnut kuulemma viettää aikaa lasten kanssa. Niin varmaan, ruokaa hän tarvitsi kun kaikki rahat on käytetty jo viinaan.
Jos minusta joskus tulee isoäiti, pidän huolen että olen selvin päin.