Tulipa paha mieli 4-vuotiaani puolesta...
4-vuotias tyttäreni on hyvin avoin ja sosiaalinen. Hän myös olettaa, kun vielä pieni on, että niin ovat kaikki muutkin. Puistossa ollessamme, hän meni kahden saman ikäisen tytön kanssa keinumaan ja hetken päästä tytöt alkoivat ilkeillä, että: " me ei olla sun kaa" . Lähtivät pois ja kun tyttäreni tuli sitten luokseni, niin juoksivat samantien takaisin. Sitten ottivat meidän hiekkalelut (joka ei ole ongelma kylläkään, koska jos ne ovat vapaana, niillä saa muutkin leikkiä), mutta lähtiessämme ja pyytäessämme tavaroita takaisin he heittivät ne ja vieläpä potkivat niitä päälle. Silloin hermostuin ja sanoin heille, että: " ei toisten tavaroita saa heitellä tai potkia" .
No, ja mitä teki heidän äitinsä (tai toisen äiti)? No ei yhtään mitään! Siis minä en ymmärrä...jos oma lapseni olisi käyttäytynyt noin, niin kädestä taluttaen olisin vienyt hänet istumaan ja keskustelemaan käytöstavoista.
Se mikä riepoo, on että miksi aikuiset eivät ihan oikeasti voi opettaa lapsilleen käytöstapoja? Olen sataprosenttisen varma, että sellainen lapsi, jolle opetetaan empatiaa tulee pärjäämään elämässään paremmin ja selviämään vaikeistakin tilanteista helpommin.
Kommentoikaa!
Kommentit (2)
...niin, siis hassua oli se, että tämän lapsen äiti on yliopistossa opiskeleva, joten luulisi, että edes jotain olisi koulutuksista päähän jäänyt. Tiedän tämän, koska itsekin opiskelen samassa opinahjossa.
Ap
Muistan samanlaisia kusipäitä olleen " jo" silloin, kun itse olin pieni. Nyt aikuisena nuo tyypit ovat ikäluokkansa huonoiten kouluttautuneita ja lusmuavat työttöminä yhteiskunnan varoilla, kun eivät viitsi mitään järjellistä tehdä. Ehkä ne eivät kotoa saaneet mallia siihenkään, saati inhimillisiin käytöstapoihin...