Tulevaisuuden nostalgiaa: Mitä asioita nykyajan lapset ja nuoret tulevat muistamaan lapsuudestaan/nuoruudestaan?
Nostalgisoivatkohan nykylapset aikuisina fidget spinnetejä kuin tamagotcheja, tubettajia kuin spaissareita ja dipper-karkkeja kuin merkkareita?
Kommentit (49)
Kun tulevat sukupolvet valittavat jostain, mainitaan korona-aika ja etäkoulu.
"Voi Pirkko ja Tapani [2050-luvun muotinimiä] kun minä olin koulussa, siellä käytiin vielä ihan livenä opiskelemassa, ajatelkaas! Ja koulun pihalla leikittiin muiden lasten kanssa, olettekos te jo semmoisia muualta kuin älykellon ruudulta nähneet?
"Muistas nyt käyttäytyä kunnolla, Aada-Sofia-mummo ja Veeti-Elias-pappa on kuitenkin koronakevään veteraaneja"
"Silloin, kun äiti oli nuori, syötiin vielä lihaa ja Etelä-Suomessa oli kerran vuosikymmenessä lunta!"
"Mummu ja paappa kävi silloin nuorina kymmenlukulaisina aina kerran kuussa lentokoneella matkalla"
2030-luvun jonnet soittaa JVGtä ja elävät uudelleen vuosien 2011 ja 2019 lätkämestaruuksia vaikka eivät niistä mitään muistakaan.
"Vähäx noloo ku meiän mummo on vielki TikTokissa xD"
Ryhmä Hauta varmaan näytetään jossain tulevaisuuden streamauspalvelussa ja vanhemmat nostalgisoivat sen kautta lapsuuttaan
Ilta-Sanomat/Iltalehti 2047:
"20 nuoruuden tubetähteä -testi: Muistatko sinä heidät kaikki?"
Vierailija kirjoitti:
Ryhmä Hauta varmaan näytetään jossain tulevaisuuden streamauspalvelussa ja vanhemmat nostalgisoivat sen kautta lapsuuttaan
Ja loukkaantuvat verisesti, kun se on dubattu uudelleen.
Veikkaan, että nykyinen sosiaalinen media tulee kokonaan kuolemaan. Youtube, insta, fb, tiktok, jne. Nytkin jo fb on vanhusten marttakerho, instassa on nuoret aikuiset ja teinit ja lapset on tiktokissa. Nämä tullaan kaikki syrjäyttämään seuraavilla somepalveluilla.
"Voi se oli kuule aina varma kesäloman alun merkki, kun Instagramista tuli Sara Siepin synttärit"
Yhteiskunnna turvalllisuus ja ihmisen onnellisuuus perustuu pitkälti ennnustettavuuteen ja selkeyteen joiihin voi suhteutttaaa omaa käyttäytymistään ja ajatuksiaan.
Kyllä mä pelkään pahoin, että suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria, mut se on sitten myöhäistä.
Moni päivittelee, kuinka Venäjällä kuolee ja kuihtuu suomenkieliset kansat pois, mutta ei nähdä/älytä, että ihan sama on käymässä suomen kielelle. Kaikki pienet kielet on usein vaarassa isompimassaisten kielien puristuksessa. Siihen jos sitten vielä lisätään propaganda, jolla kannustetaan hylkäämään tai halveksimaan tai pitämään toissijaisena omaa äidinkieltään, saattaa kieli murentua hyvinkin lyhyessä ajassa.
Esimerkiksi Venäjällä käsittääkseni ei enää vainota erityisesti erikielisiä kansoja, mutta silti ne kielet ovat heikossa kantimissa, koska näiden kansojen nuoriso haluaa oppia venäjän. He katsovat, että jonkin mitättömän pikkukielen osaaminen ei heitä hyödytä. Kielen, jota mahdollisesti on hyljeksitty (omien toimesta) niin paljon, että se on ns. pudonnut kelkasta - tarkoittaa sitä, että siihen ei ole syntynyt esim. tarvittaa sanavarastoa tieteen tekemistä varten, koska nuoriso on jo suosinut jotain muuta kieltä. Näinhän se prosessi pääsee kuin huomaamatta alkuun. Pian on useita elämänalueita, joissa on hyödyllisempää ja käytännöllisempää puhua sitä toista kieltä ja hups heijaa, pian ollaan tilanteessa, että omaa äidinkieltä käytetään haparoiden ja huonosti ehkä vain isomummun kanssa keskusteltaessa.
Suomessa uhkana on talousliberalismi, globalisaatio, ja työnantajien vaatimukset ja niiden harjoittama propaganda. Työkieleksi on usein väläytelty englantia (todellisuudessa korvia raastavaa broken englishia), kauppakeskuksia nimetään muka-muka-kielillä (eivät ole oikeasti mitään kieltä), tutkimusta tehdään jo nyt suurimmalta osalta muilla kuin suomen kielellä. Myös mo'nikul'ttuurisuuden nimissä tulee ylilyöntejä, jolloin nuoriso häpeää ja halveksii kaikkea suomenkielistä takapajuisena, junttina. He eivät tietysti sitä näe, että juuri se takapajuinen ja juntti on rakentanut sen Suomen, (ei tänne muualta tulleet ja maata halveksivat), ja rakentanut sen vieläpä niin hyvin, että se on ollut vähiten epäonnistuneiden maiden listoillakin. Ne muualta tulleet ovat usein maista, joissa lähinnä rähistään, kähistään, käytetään hyväksi ja joissa ei toimi mikään, mutta jännää varmasti on. Vetoaa nuoriin.
Äiti ja isi olivat kerrankin kotona korona-aikana.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä pelkään pahoin, että suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria, mut se on sitten myöhäistä.
Moni päivittelee, kuinka Venäjällä kuolee ja kuihtuu suomenkieliset kansat pois, mutta ei nähdä/älytä, että ihan sama on käymässä suomen kielelle. Kaikki pienet kielet on usein vaarassa isompimassaisten kielien puristuksessa. Siihen jos sitten vielä lisätään propaganda, jolla kannustetaan hylkäämään tai halveksimaan tai pitämään toissijaisena omaa äidinkieltään, saattaa kieli murentua hyvinkin lyhyessä ajassa.
Esimerkiksi Venäjällä käsittääkseni ei enää vainota erityisesti erikielisiä kansoja, mutta silti ne kielet ovat heikossa kantimissa, koska näiden kansojen nuoriso haluaa oppia venäjän. He katsovat, että jonkin mitättömän pikkukielen osaaminen ei heitä hyödytä. Kielen, jota mahdollisesti on hyljeksitty (omien toimesta) niin paljon, että se on ns. pudonnut kelkasta - tarkoittaa sitä, että siihen ei ole syntynyt esim. tarvittaa sanavarastoa tieteen tekemistä varten, koska nuoriso on jo suosinut jotain muuta kieltä. Näinhän se prosessi pääsee kuin huomaamatta alkuun. Pian on useita elämänalueita, joissa on hyödyllisempää ja käytännöllisempää puhua sitä toista kieltä ja hups heijaa, pian ollaan tilanteessa, että omaa äidinkieltä käytetään haparoiden ja huonosti ehkä vain isomummun kanssa keskusteltaessa.
Suomessa uhkana on talousliberalismi, globalisaatio, ja työnantajien vaatimukset ja niiden harjoittama propaganda. Työkieleksi on usein väläytelty englantia (todellisuudessa korvia raastavaa broken englishia), kauppakeskuksia nimetään muka-muka-kielillä (eivät ole oikeasti mitään kieltä), tutkimusta tehdään jo nyt suurimmalta osalta muilla kuin suomen kielellä. Myös mo'nikul'ttuurisuuden nimissä tulee ylilyöntejä, jolloin nuoriso häpeää ja halveksii kaikkea suomenkielistä takapajuisena, junttina. He eivät tietysti sitä näe, että juuri se takapajuinen ja juntti on rakentanut sen Suomen, (ei tänne muualta tulleet ja maata halveksivat), ja rakentanut sen vieläpä niin hyvin, että se on ollut vähiten epäonnistuneiden maiden listoillakin. Ne muualta tulleet ovat usein maista, joissa lähinnä rähistään, kähistään, käytetään hyväksi ja joissa ei toimi mikään, mutta jännää varmasti on. Vetoaa nuoriin.
Globalisaaation ja nopean informaatiovirran ongelmaaa on konkreeettisesti siinä että siiihen käytetään enemmän aikaa perustuen siiihen etttä se valtaa mielen omalla manipuloinnilllaaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä pelkään pahoin, että suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria, mut se on sitten myöhäistä.
Moni päivittelee, kuinka Venäjällä kuolee ja kuihtuu suomenkieliset kansat pois, mutta ei nähdä/älytä, että ihan sama on käymässä suomen kielelle. Kaikki pienet kielet on usein vaarassa isompimassaisten kielien puristuksessa. Siihen jos sitten vielä lisätään propaganda, jolla kannustetaan hylkäämään tai halveksimaan tai pitämään toissijaisena omaa äidinkieltään, saattaa kieli murentua hyvinkin lyhyessä ajassa.
Esimerkiksi Venäjällä käsittääkseni ei enää vainota erityisesti erikielisiä kansoja, mutta silti ne kielet ovat heikossa kantimissa, koska näiden kansojen nuoriso haluaa oppia venäjän. He katsovat, että jonkin mitättömän pikkukielen osaaminen ei heitä hyödytä. Kielen, jota mahdollisesti on hyljeksitty (omien toimesta) niin paljon, että se on ns. pudonnut kelkasta - tarkoittaa sitä, että siihen ei ole syntynyt esim. tarvittaa sanavarastoa tieteen tekemistä varten, koska nuoriso on jo suosinut jotain muuta kieltä. Näinhän se prosessi pääsee kuin huomaamatta alkuun. Pian on useita elämänalueita, joissa on hyödyllisempää ja käytännöllisempää puhua sitä toista kieltä ja hups heijaa, pian ollaan tilanteessa, että omaa äidinkieltä käytetään haparoiden ja huonosti ehkä vain isomummun kanssa keskusteltaessa.
Suomessa uhkana on talousliberalismi, globalisaatio, ja työnantajien vaatimukset ja niiden harjoittama propaganda. Työkieleksi on usein väläytelty englantia (todellisuudessa korvia raastavaa broken englishia), kauppakeskuksia nimetään muka-muka-kielillä (eivät ole oikeasti mitään kieltä), tutkimusta tehdään jo nyt suurimmalta osalta muilla kuin suomen kielellä. Myös mo'nikul'ttuurisuuden nimissä tulee ylilyöntejä, jolloin nuoriso häpeää ja halveksii kaikkea suomenkielistä takapajuisena, junttina. He eivät tietysti sitä näe, että juuri se takapajuinen ja juntti on rakentanut sen Suomen, (ei tänne muualta tulleet ja maata halveksivat), ja rakentanut sen vieläpä niin hyvin, että se on ollut vähiten epäonnistuneiden maiden listoillakin. Ne muualta tulleet ovat usein maista, joissa lähinnä rähistään, kähistään, käytetään hyväksi ja joissa ei toimi mikään, mutta jännää varmasti on. Vetoaa nuoriin.
Globalisaaation ja nopean informaatiovirran ongelmaaa on konkreeettisesti siinä että siiihen käytetään enemmän aikaa perustuen siiihen etttä se valtaa mielen omalla manipuloinnilllaaan.
Tarkaaan mietittyä suhteeessa siiihen että koulussa jauhetaan pskaaa eikä koulu vastaa ajan haaasteisiin tehokkaaaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä pelkään pahoin, että suomen kieltä ja suomenkielistä kulttuuria, mut se on sitten myöhäistä.
Moni päivittelee, kuinka Venäjällä kuolee ja kuihtuu suomenkieliset kansat pois, mutta ei nähdä/älytä, että ihan sama on käymässä suomen kielelle. Kaikki pienet kielet on usein vaarassa isompimassaisten kielien puristuksessa. Siihen jos sitten vielä lisätään propaganda, jolla kannustetaan hylkäämään tai halveksimaan tai pitämään toissijaisena omaa äidinkieltään, saattaa kieli murentua hyvinkin lyhyessä ajassa.
Esimerkiksi Venäjällä käsittääkseni ei enää vainota erityisesti erikielisiä kansoja, mutta silti ne kielet ovat heikossa kantimissa, koska näiden kansojen nuoriso haluaa oppia venäjän. He katsovat, että jonkin mitättömän pikkukielen osaaminen ei heitä hyödytä. Kielen, jota mahdollisesti on hyljeksitty (omien toimesta) niin paljon, että se on ns. pudonnut kelkasta - tarkoittaa sitä, että siihen ei ole syntynyt esim. tarvittaa sanavarastoa tieteen tekemistä varten, koska nuoriso on jo suosinut jotain muuta kieltä. Näinhän se prosessi pääsee kuin huomaamatta alkuun. Pian on useita elämänalueita, joissa on hyödyllisempää ja käytännöllisempää puhua sitä toista kieltä ja hups heijaa, pian ollaan tilanteessa, että omaa äidinkieltä käytetään haparoiden ja huonosti ehkä vain isomummun kanssa keskusteltaessa.
Suomessa uhkana on talousliberalismi, globalisaatio, ja työnantajien vaatimukset ja niiden harjoittama propaganda. Työkieleksi on usein väläytelty englantia (todellisuudessa korvia raastavaa broken englishia), kauppakeskuksia nimetään muka-muka-kielillä (eivät ole oikeasti mitään kieltä), tutkimusta tehdään jo nyt suurimmalta osalta muilla kuin suomen kielellä. Myös mo'nikul'ttuurisuuden nimissä tulee ylilyöntejä, jolloin nuoriso häpeää ja halveksii kaikkea suomenkielistä takapajuisena, junttina. He eivät tietysti sitä näe, että juuri se takapajuinen ja juntti on rakentanut sen Suomen, (ei tänne muualta tulleet ja maata halveksivat), ja rakentanut sen vieläpä niin hyvin, että se on ollut vähiten epäonnistuneiden maiden listoillakin. Ne muualta tulleet ovat usein maista, joissa lähinnä rähistään, kähistään, käytetään hyväksi ja joissa ei toimi mikään, mutta jännää varmasti on. Vetoaa nuoriin.
Globalisaaation ja nopean informaatiovirran ongelmaaa on konkreeettisesti siinä että siiihen käytetään enemmän aikaa perustuen siiihen etttä se valtaa mielen omalla manipuloinnilllaaan.
Tarkaaan mietittyä suhteeessa siiihen että koulussa jauhetaan pskaaa eikä koulu vastaa ajan haaasteisiin tehokkaaaasti.
Katsoot esim kuinka juutalaisille järjestetään kotikoulutusta ja miten bisnekkset pyöriii googlet ja muuut.
"Eivät nämä nykyajan hologrammit ole mistään kotoisin. Kyllä minun nuoruudessani lapset katsoivat sentään kunnon lastenohjelmia kuten Roni Backia ja Mmiisasta! Mihin on maailma menossa?!"