Lue keskustelun säännöt.
70-luvulla syntyneet, muistatteko kun kesällä jos meni vaikka retkelle (siis lapsena), niin evääksi laitettiin oli yleensä ranskanleipäsiivuja ja lauantaimakkaraa?
15.06.2020 |
Ja jotain kattimatti tiivistemehua oli laitettu pulloon..
Meillä ei koskaan mehuja juotu, sillälailla kuin useissa perheissä, että sitä on aina. Kesällä sitä kyllä tuli juotua.
Tietysti leipien päällä oli ehkä myös kurkkua tai tomaattia, ehkä makkaran tilalla oli juustoa, mutta ranskanleipä kuului lapsuuteen ja näin kesällä tulee minulle ainakin mieleen kun viltillä söi ranskista ja joi mehua...
Joskus toki oli ruisleiviipaleitakin eväänä, tietysti kolmionmallisia kun leipä leikattiin reiästä käsin,,, mehu ei maistunut niin hyvältä ruisleivän kanssa, mutta sekin makumuisto on rakas.
Mutta etten puhuis kaikkien 70-luvulla syntyneiden puolesta, onko teillä näitä ranskis/lauantaimakkaramuistoja?
Kommentit (60)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50-luvulla syntyneenä nautin jo samasta herkusta. Nyt sapettaa, kun mistään ei löydä kunnon ranskista.
Ja maistui niin hyvälle ulkoilmassa pienen happihyppelyn jälkeen. Ja todennäköisesti makkarassa, leivässä ja mehussa oli vähemmän lisäaineita, kuin tänä päivänä.
Meillä ei syöty lauantaimakkaraa ollenkaan, kun äiti ei tykännyt. Sen sijaan piirun kalliimpaa Gotleria, joka siivutettiin pötköstä lihatiskillä. (Makkaraa ei saanut napsia kotona!)
Mut joo, ranskista, siivu edamia tai tuota makkaraa, joskus jopa molempia. Voita väliin, ei liikaa eikä liian vähän, sopivasti.
Mehua sellaisessa helposti falskaavassa muovitaskumatissa.
Tän vuoksi ranskista on joskus saatava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko pieni muovinen pullo, sellainen taskumatti kokoa oleva kerhopullo? Niitä oli ainakin punaisina ja sinisinä.
Olen 80 luvun lopulla syntynyt ja kyllä meilläkin kotona evääksi tehtiin aina ranskaleipä, voita, juustoa, metvursti ja pari kurkkusiivua. Juomana mehukattia tai mummon tekemää kotimehua. Oi niitä aikoja 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille ei ostettu koskaan ranskanleipä vaan terveellistä ruisleipää ja jotain sekaleipää. Eikä lauantaimakkaraakaan.Olen tainnut jäädä paljosta paitsi lapsena!
Meillä ei ollut, kun ranskanleipä oli liian pullavaa vanhempien makuun eikä lauantaimakkarakaan maistunut. Eväänä oli tuoremehua ja jotain moniviljaleipää kinkulla, että en nyt tiedä oliko hirveän suurta eroa loppujen lopuksi... Kun muutin kotoa ostin tosi usein lauantaimakkaraa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muistan eväinä juuri ruisleivän, päällä juustoa tai pelkkää tuorekurkkua. Lauantaimakkaraa ja ranskanleipää söin kotona kaakaon kera.
Makkarat tosiaan ostettiin palvelutiskiltä pötkönä tai siivutettuina. Säästeliäs äitini pyysi kauppiaalta niitä makkaran päitä, jotka muuten olisi heitetty hukkaan.
Ruisleipää ja meetvurstia sekä kurkkua. Kolmio Tripit juomana tai kaakaota termarissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan ranskanleipää ja metwurstia ja kurkkua
Hyi että mä inhosin lapsena sitä iänikuista samperin Mehukattia. Mummon luona oli just ranskista ja lauantaimakkaraa, kotona äiti laittoi evääksi ruisleipää meetwurstilla, ja kokonaisia tomaatteja oli aina myös mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon syntynyt -90 ja samat muistot! Ranskanleipää, lauantaimakkaraa ja tiivistemehua muovitaskumatissa, kuten joku edellä jo osuvasti kuvasi :D Ei maistu lauantaimakkara enää aikuisena, mutta ranskanleipää ostan silloin tällöin herkutteluun.
Meillä ei.
Oltiin lähes joka viikonloppu jossain retkellä. Metsässä tai järvellä tai jossain. Meillä eväänä oli nuotiolla paistettavaa makkaraan tai porsaankyljyksiä, ruisleipää emmentaljuustolla ja termospullossa kaakaota. Lisäksi saattoi olla joku omena tai tomaatti joka syötiin kokonaisena. Mehukattimehuihin ei tuhlattu, vaan kaikki mehut oli kotonakeitettyjä, mutta niitäkään meillä ei harrastettu kovin paljon, eikä juuri koskaan eväänä.
Meilläkään ei koskaan ollut ranskanleipää, koska äidin mielestä se oli höttöä pullaa eikä mitään oikeaa leipää. (niinpä sitten joskus omilleni muuttaessa ostin ranskanleivän ja herkuttelin tällä kielletyllä hedelmällä, lol).
Näkkileivästä meillä yleensä tehtiin eväsleivät, ja Gotleria väliin! Eväsmehuna oli joko itse tehtyä herukkamehua lasipullossa (vanha viinipullo), tai sitten pillimehua, ja aina sai pyöritellä sitä kolmiotetraa käsissä kun ei pillinreikä millään löytynyt :D
Oi, ranskis ja lauantaimakkara oli jumalainen yhdistelmä! Ja päällä tomaattia ja valkosipulisuolaa, jota ei ole saanut kaupoista enää vuosikymmeniin. Sitä en muista, mitä meillä oli eväspulloissa, meillä juotiin paljon kaakaota mutta sehän olisi hapantunut retkellä.
Se tuli mieleen muiden mehumuistoista, että koulun retkille sai evääksi mukaan sellaisen appelsiini-Tripin, joka ei ollut appelsiinia nähnytkään ja joka oli niin sokerista että kurkkuun sattui. Silloin vielä Tripit olivat kolmion mallisia, muistaako kukaan muu? Evääksi sai joskus myös kivikovan, karkean lihapiirakan. Piti olla aika nälkäinen että sen sai alas.
70-luvulla syntynyt...
No ei todellakaan ollut meillä ikinä ranskanleipää. Äidin leipomaa ruisleipää tai ohrarieskaa oli. Päälle juustoa tai jotakin makkaraa. Ei ostomehuja vaan omista herukoista tehtyä mehua. Eikä keksejä vaan äidin leipomuksia. Kaupasta ostettiin vain välttämätön.
Keskiviikkoisin tuli Aku Ankka, jota luettiin mäntypuisen keittiönpöydän äärellä ranskista syöden ja kylmää kaakaota juoden. Meillä taisi olla vuotta nuoremman veljeni kanssa joku systeemi kumpi sai vuorollaan lukea Akkarin ensin :)
Ei paljo muuta ollu.