Eroanko miehestäni koronan takia vai en?
Sitä mietin.. Aviomieheni ja minun näkemykseni koronasta ovat niin kaukana tosistaan.
Kävimme äitienpäivänä mieheni vanhempien luona pitkän tauon jälkeen. Olimme sopineet, että pidämme 2m turvavälit koronariskin takia. Lapset eivät olleet nähneet isovanhempia 2 kuukauteen, koska ovat 1 riskiryhmää (olleet poissa koulusta koronan alusta lähtien).
Vierailun aikana asiat menivät täysin pieleen. Ensin anoppini sanoi minulle, että ”koronaan kuolevat heikot” (!) ja hetkeä myöhemmin hän oli koskettamassa lapsiamme! En voinut uskoa silmiäni! Mieheni ei tehnyt tai sanonut mitään, mikä vaan pahensi tilannetta entisestään! Isovanhemmat olivat laittaneet sormiruokaa ja kosketusta vaativia pelejä (korona, tämä ei ole vitsi!), jota sitten yhdessä pelattiin. Olin täysin sanaton kun kaikki tapahtui ja toisia kosketettiin! Eikä mieheni tehnyt mitään!
Kävimme samana päivänä myös isääni tervehtimässä ja vierailu meni täysin päinvastaisesti, 2-3m turvaväli pysyi. Lapset ja ukki olivat tosi iloisia toisensa nähdessään.
Olemme siitä asti tapelleet. Kerroin tunteeni ja pelkoni miehelleni ja sanoin olevani huolissani lapsistamme. En ymmärrä miksi hänen vanhempansa ei kunnioita meidän perheen korona-sääntöjä, kun lapset ovat riskiryhmää. Olen huolissani isästäni. Hän yli 70-vuotias riskiryhmäläinen heikoilla keuhkoilla ja pidän hänestä huolta silloin tällöin mm. ruokareissuja tekemällä ja pakollisilla sairaalakäynneillä. Nyt pelkään, että vien hänelle koronan, jonka saan mieheni tai hänen sukulaisten kautta kun he eivät tottele THL:n suosituksia.
Mieheni on ollut minua kohtaan kylmä ja tunteeton tapahtuneen jälkeen ja keskusteluissa. Hän sanoo, että panikoin ja olen käytökselläni enemmän haitaksi lapsille. Hänen mielestään koronavaara on vähentynyt ja rajoituksia puretaan. Hän on valinnut vanhempiensa puolen ja siirtynyt nyt nukkumaan sohvalle. Lapset ovat valinneet ”hänen puolensa”, varmaan koska vähemmän rajoituksia on kivempaa heille. Näin ainakin uskon syyksi. Myönnän, että kommunikointini on ollut heikompaa, kun tunteet ovat pinnassa..
En tiedä mitä tekisin. Harkitsen vakavasti avioeroa. Meillä on muutenkin ollut ongelmia, mutta olen uskonut koko ajan, että ne voi selvittää. Tämä korona tilanne on jäävuoren huippu. Kun kerroin olevani huolissani isästäni, ja että hän voi saada tartunnan ja pahimmassa tapauksessa kuolla, mieheni ei osoittanut empatiaa eikä tullut edes halaamaan. Hän vain toistaa kuinka on tärkeää, että lapset tapaavat isovanhempiaan jos tämä kestää vuosia. Puhuu nyt kesämökkivierailuista vanhempiensa luo. Olen kauhuissani. Olen myös vihainen, koska koronan alkaessa jäin kotiin lasten kanssa etäkouluarkea pyörittämään. Se on vaatinut paljon töitä. Mieheni on käynyt päivittäin töissä. Tuntuu ettei hän arvosta tuotakaan nyt kun kääntyi minua vastaan..
Mitä teen? Onko teillä vinkkejä jos koronanäkemys eroaa näin paljon perheen sisällä? Mikä koronan vaara ja suositukset on tällä hetkellä ja kesällä?
Tuntuu etten jaksa enää. Olen tutkinut netistä kaiken koronaan liittyvän tiedon. Jos isäni tai lapsemme saa tartunnan mieheltäni tai hänen välinpitämättömyyden takia, en anna sitä ikinä anteeksi.