Oon 28 v nainen ja kärsin

Olet vielä nuori, kaikki mahdollisuudet onneen ovat auki. Kannattaa muistaa, että masentuneena ei näe itseään selkein silmin. Moni ihminen näkee sinussa varmasti paljon kaikkea hyvää, mitä et nyt itse näe masennuksen alta. Tsemppiä. et paini näiden asioiden kanssa yksin <3

Hei, kuinka moni meistä onkaan ollut samanlaisessa tilanteessa sinun iässäsi! Ja hyvin usein aika tekee tepposensa ja joku päivä huomaatkin, että olet vahvempi ja viisaampi ihminen kokemasi takia. Mä itse kärsin ahdistuksesta ja sosiaalisista peloista todella paljon juuri sinun ikäisenä, mutta kuitenkin onnistuin jotenkin muuttamaan pois Suomesta ja menemään naimisiin ulkomailla, mutta ahdistus olikin kahta kauheampaa vieraassa kulttuurissa. Pikku hiljaa ajan kanssa ahdistus vaan haihtui voimavaraksi ja nyt en osaa pitää päätäni kiinni. Tyttäreni on nyt sinun ikäinen ja hänkin on introvertti ja pelkää tiettyjä sosiaalisia tilanteita, mutta hänkin on ajautunut palvelualalle ja sitä kautta saanut rutkasti itseluottamusta. Sä pääset kyllä ahdistuksen yli, pieni ja helppo neuvo on mennä ulos luontoon ja liikkua!

Masennuksessa voi olla kyse epätyydyttävästä elämäntilanteesta. Kannattaa tarkastella, että voisiko olla että elät elämää, josta et pidä ja sisimmässäsi kaipaat jotain muuta.. Onko sinulla toteutumattomia haaveita, joita haluaisit toteuttaa? Mitä jos alkaisit kulkea niitä kohti pienin askelin.. matkalla voisit saada onnistumisen tunteita ja uusia ihmisiä elämääsi.. Jos ei ole haaveita niin olisiko mahdoton ajatus, että yrittäisit opetella haaveilemaan?

Voimia! Älä jää yksin.