Olen aivan raivona näistä etäpääsykokeista
Ensi viikolla olisi kauppatieteellisen koe. Tai siis ensimmäinen vaihe. Käytännössä ei mitään mahdollisuutta enää päästä sisään, valmennuskurssin harjoituskokeet menevät huonosti, en millään ehdi 1,5 tunnissa varsinkaan matikan tehtäviä tekemään. Hyvä, että kurssi pyrkii jäljittelemään valintakoetta, mutta onhan nämä opiskelijavalinnat täysi farssi ja niin epäoikeudenmukaiset.
Ne, jotka eivät ole ylioppilaita tai joilla on huono todistus ovat räikeän epätasa-arvoisessa asemassa. Olen todella panostanut tähän ja ottanut palkatonta lomaakin. On irvokasta, miten jokainen yliopisto ottaa vain muutamia kymmeniä hakijoita pääsykokeella. Nuo etäkokeet ovat kohtuuttomat vähän hitaammin lukeville ja laskeville, mutta silti osaaville. Normaali 40 kysymystä/3 tuntia riittää mainiosti. Mutta 80-100 kysymystä/1,5 tuntia ei vaan riitä. Tulee pikajuoksu kaikkia aitoja päin. Tätäkö se on sitten yliopistossa? Ei saa paneutua rauhassa, vaan nopeus ja googletustaidot ratkaisee?
KYLLÄ, OLEN KATKERA
Kommentit (21)
Olen samaa mieltä. Lapseni puolesta. No, toinen välivuosi sitten tulee jos on tullakseen.
Onhan tuo aikamoista, että on ikään kuin valmistunut maratooniin, ja juuri ennen kilpailua ilmoitetaankin, että kyseessä on 110 metrin aitajuoksu. Tsemppiä ap:lle ja muille tuosta sekoilusta kärsiville.
Valitettavasti se on yliopistossakin sellaista, että nopeus ratkaisee. Joihinkin tentteihin voi tulla opiskeltavaksi viisi kirjaa (enemmänkin) ja niistä sitten tulee nippelikysymyksiä tai vaikka jotain lakiurpoilua ja pilkun viilaamista, joten ne pitää lukea kannesta kanteen. Toiset on helpompia, jos tulee esim. esseitä ja voi käyttää aikaisempaa hankittua tietoa apuna vastauksissa. Ja kun tenttejä tulee paljon ja niiden lisäksi muut työt ja luennot yms, niin käytännössä sinulla on vain viikko aikaa sisäistää tenttikirjat päähäsi, eli käytännössä viikonloppu ja 4 arki-iltaa. Joudut siis oppimaan nopean lukemisen tai sitten on oltava järkyttävän hyvä muisti jotta sisäistät yhden kirjan yhdellä lukemisella. Ja usein tenttikirjat ovat englanniksi. Voihan siellä hitaastikin edetä toki, mutta se oikeastaan merktisee sitten sitä, että tahti ontodella hidasta,koska tietytkurssit vaativat tiettyjen aiempien kurssien suoritusta ja joitakin kursseja alkaa vain 1/lukukausi. Nyt on jo paljon materiaaleja netissäkin, mikä helpottaa varmasti, mutta sanoisin, että nopeutta edelleen tarvitaan.
Niitä kysymyksiä on paljon siksi, että saadan ihmiset paremmuusjärjestykseen ja toisaalta siksi, että halutaan varmistaa, että oikeasti osaa laskut ja soveltaa niitä. Niitä tarvitaan opinnoissa heti kun ne alkavat.
Kun nyt tiedät, että olet hidas lukija ja laskija ja jos et pääse sisään, niin aloita heti pääsykokeiden jälkeen harjoittelemaan itsenäisesti nopeampaa lukemista ja laskemista.
Sitä se osittain on kyllä yliopistossakin, riippuen tietysti alasta. Jos tenttiin pitää opiskella ulkoa pari tuhatta sivua, siinä on nopeudesta hyötyä. Tuleeko siitä sitten osaavia ammattilaisia? Kaippa näin.
No musta ylipäätään yliopistoon pääseminen on epäreilua. Kaikki halukkaat ei pääse yliopistoon, se on fakta. Miksi Suomessa ei voi olla samaa systeemiä, mikä monissa muissa maissa on, eli KAIKKI HALUKKAAT saavat aloittaa yliopiston. Olisi myös hyvä, että yliopistossa otettaisiin huomioon erilaiset tavat oppia ja oppimisvaikeudet.
Ap mitä valmennuskurssia käyt? Siis minkä firman järjestämää? Miksi kokeet ovat menneet huonosti?
Vierailija kirjoitti:
No musta ylipäätään yliopistoon pääseminen on epäreilua. Kaikki halukkaat ei pääse yliopistoon, se on fakta. Miksi Suomessa ei voi olla samaa systeemiä, mikä monissa muissa maissa on, eli KAIKKI HALUKKAAT saavat aloittaa yliopiston. Olisi myös hyvä, että yliopistossa otettaisiin huomioon erilaiset tavat oppia ja oppimisvaikeudet.
Jos kaikki pääsisivät tosta noin vain korkeakouluihin opiskelemaan tulisi meille aivan järkyttävä ylijäämä korkeakoulutettuja työmarkkinoille.
Täytyy kuitenkin muistaa että suuri enemmistö tekee seuraavia töitä :
Rakennusala
Kuljetusala
Hoitoala
Kaupan-ala
Palveluala
Kukas nämä työt sitten jatkossa tekisi jos kaikki olisivat humanisteja tms ja suostuvat vain oman alan töihin.
Ja mieti mikä vaikutus olisi korkeakoulutettujen palkkatasoon kun joka ovesta ja ikkunasta tunkee visuaalista muotoilijaa töihin.
Valitettava fakta on se, että hyviä hommia ei riitä todellakaan kaikillle halukkaille.
Vierailija kirjoitti:
No musta ylipäätään yliopistoon pääseminen on epäreilua. Kaikki halukkaat ei pääse yliopistoon, se on fakta. Miksi Suomessa ei voi olla samaa systeemiä, mikä monissa muissa maissa on, eli KAIKKI HALUKKAAT saavat aloittaa yliopiston. Olisi myös hyvä, että yliopistossa otettaisiin huomioon erilaiset tavat oppia ja oppimisvaikeudet.
Kaikki halukkaat pääsevät, jos vain viitsivät opiskella. Mikä siinä on epäoikeudenmukaista?
Olisin itsekin ihan hiilenä, jos olisin sinun tilanteessasi. Mutta jos et pääse sisään, etkö voi vain tehdä töitä vuoden/puoli vuotta ja hakea seuraavassa haussa uudestaan? Ei kai ne valmennuskurssit hukkaan mene. Samaa oppia voi hyödyntää seuraavissa pääsykokeissa.
Vierailija kirjoitti:
No musta ylipäätään yliopistoon pääseminen on epäreilua. Kaikki halukkaat ei pääse yliopistoon, se on fakta. Miksi Suomessa ei voi olla samaa systeemiä, mikä monissa muissa maissa on, eli KAIKKI HALUKKAAT saavat aloittaa yliopiston. Olisi myös hyvä, että yliopistossa otettaisiin huomioon erilaiset tavat oppia ja oppimisvaikeudet.
No mene sitten ulkomaille opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä kävi niin, että en saanut vastaustiedostoa palautettua ajoissa. Opintopolku oli jumissa kävijämäärän vuokdi, kun samaan aikaan julkaistiin jotain todistusvalinnan tuloksiakin. Meni melkein 10 min, että pääsin edes kirjautumaan.
Kai valitit tuosta? Järkyttävää törppöilyä, että koe pidetään samalla alustalla kuin Opintopolku. Tottakai sille pitää luoda oma nettisivu. Aivan kuten SOTELI tehdään.
Korkeakoulutettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No musta ylipäätään yliopistoon pääseminen on epäreilua. Kaikki halukkaat ei pääse yliopistoon, se on fakta. Miksi Suomessa ei voi olla samaa systeemiä, mikä monissa muissa maissa on, eli KAIKKI HALUKKAAT saavat aloittaa yliopiston. Olisi myös hyvä, että yliopistossa otettaisiin huomioon erilaiset tavat oppia ja oppimisvaikeudet.
Jos kaikki pääsisivät tosta noin vain korkeakouluihin opiskelemaan tulisi meille aivan järkyttävä ylijäämä korkeakoulutettuja työmarkkinoille.
Täytyy kuitenkin muistaa että suuri enemmistö tekee seuraavia töitä :
Rakennusala
Kuljetusala
Hoitoala
Kaupan-ala
PalvelualaKukas nämä työt sitten jatkossa tekisi jos kaikki olisivat humanisteja tms ja suostuvat vain oman alan töihin.
Ja mieti mikä vaikutus olisi korkeakoulutettujen palkkatasoon kun joka ovesta ja ikkunasta tunkee visuaalista muotoilijaa töihin.Valitettava fakta on se, että hyviä hommia ei riitä todellakaan kaikillle halukkaille.
Monissa maissa on siis systeemi, jossa kaikki hakukelpoiset (eivät siis aivan kaikki) pääsevät aloittamaan opinnot. Mutta sitten alkaa pudotuspeli. Ensimmäisen vuoden aikana voi pudota vaikka puolet. Valmistuneita ei tule yhtään sen enempää suhteessa kuin meilläkään, mutta paljon useampi saa tilaisuuden osoittaa motivaationsa ja kykynsä.
Eikö ole tuttu asia?
Vierailija kirjoitti:
Ei saa paneutua rauhassa, vaan nopeus ja googletustaidot ratkaisee
Et tarvitse googlea jos osaat asian. Toimii kuten suunniteltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa paneutua rauhassa, vaan nopeus ja googletustaidot ratkaisee
Et tarvitse googlea jos osaat asian. Toimii kuten suunniteltu.
Laitetaan vielä vinkkinä sellainen että kehitä strategia. Oma strategia on aina ollut sellainen että ensin otan varmat pisteet pois vastaamalla tehtäviin jotka osaan hyvin ja ohitan epävarmat tai sellaiset jotka vaativat enemmän miettimistä. Sitten toinen kierros ja siitä ne rusinat. Lopukis niitä vaikeimpia jos jäljelle jää vielä aikaa. Jos miinuspisteitä ei anneta niin joskus kannattaa arvatakin jos tehtävän luonne sen sallii.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutettu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No musta ylipäätään yliopistoon pääseminen on epäreilua. Kaikki halukkaat ei pääse yliopistoon, se on fakta. Miksi Suomessa ei voi olla samaa systeemiä, mikä monissa muissa maissa on, eli KAIKKI HALUKKAAT saavat aloittaa yliopiston. Olisi myös hyvä, että yliopistossa otettaisiin huomioon erilaiset tavat oppia ja oppimisvaikeudet.
Jos kaikki pääsisivät tosta noin vain korkeakouluihin opiskelemaan tulisi meille aivan järkyttävä ylijäämä korkeakoulutettuja työmarkkinoille.
Täytyy kuitenkin muistaa että suuri enemmistö tekee seuraavia töitä :
Rakennusala
Kuljetusala
Hoitoala
Kaupan-ala
PalvelualaKukas nämä työt sitten jatkossa tekisi jos kaikki olisivat humanisteja tms ja suostuvat vain oman alan töihin.
Ja mieti mikä vaikutus olisi korkeakoulutettujen palkkatasoon kun joka ovesta ja ikkunasta tunkee visuaalista muotoilijaa töihin.Valitettava fakta on se, että hyviä hommia ei riitä todellakaan kaikillle halukkaille.
Monissa maissa on siis systeemi, jossa kaikki hakukelpoiset (eivät siis aivan kaikki) pääsevät aloittamaan opinnot. Mutta sitten alkaa pudotuspeli. Ensimmäisen vuoden aikana voi pudota vaikka puolet. Valmistuneita ei tule yhtään sen enempää suhteessa kuin meilläkään, mutta paljon useampi saa tilaisuuden osoittaa motivaationsa ja kykynsä.
Eikö ole tuttu asia?
Miksei sitä motivaatiota voi osoittaa jo yo-kirjoituksissa ja pääsykokeessa? Toisaalta toi on kiva systeemi, mutta näen siinä paljon haittapuolia. Ensinnäkin se tulisi yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Toisekseen aika moni varmaan menee mielellään vuodeksi yliopistoon palloilemaan vailla mitään aikeita jatkaa opintoja. Nauttivat vuoden huolettomasta elämästä, kun ei ole vielä tietoa mitä haluaisi opiskella ja tehdä työkseen. Toi järjestelmä toimii paremmin maissa, joissa on lukuvuosimaksut.
Ja kyllä nytkin on monella alalla samantapainen systeemi. Esimerkiksi fysiikkaa otetaan lukemaan moninkertainen määrä valmistuviin verrattuna. Sinne pääsee ihan keskinkertaisilla papereilla. Mutta homman juju piilee siinä, että varsinainen työ alkaa vasta kouluun päästyä. Jos ei älli ja lukuinto riitä, niin ei pärjää opinnoissa. Aika moni keskeyttääkin siis jo ensimmäisen vuoden aikana. Jotkut jäävät roikkumaan useammaksi vuodeksi, vaikka reputtavat jatkuvasti tenttejä ja läpäisevät joitain satunnaisia kursseja nippa nappa.
Kyllähän tässä farssin ainekset ovat kasassa.
Myötätuntoni tänä vuonna pyrkijöille ja häiden kotiväelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saa paneutua rauhassa, vaan nopeus ja googletustaidot ratkaisee
Et tarvitse googlea jos osaat asian. Toimii kuten suunniteltu.
Ap tarkoittikin varmaan sitä, että ne jotka eivät osanneet pystyivät nyt kompensoimaan osaamattomuuttaan käyttämällä googlea.
Sen lääkiskokeen googlailufarssin jälkeen eräs lääketieteen opiskelija, joka on ensi syksynä tuutori, totesi että vastaa kaikkiin tulevien fuksien kysymyksiin sanomalla "googlaa" :"D
Itsellä kävi niin, että en saanut vastaustiedostoa palautettua ajoissa. Opintopolku oli jumissa kävijämäärän vuokdi, kun samaan aikaan julkaistiin jotain todistusvalinnan tuloksiakin. Meni melkein 10 min, että pääsin edes kirjautumaan.