Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten aloittaa erakon elämä? Liikaa pettymyksiä enkä voi enää sietää ihmisiä.
25.05.2020 |
Mua on pidetty itsestäänselvyytenä, loukattu, kohdeltu kuin ilma. Vihdoin ja viimein iän tuoma viisaus on puhunut. Nimenomaan tajusin että mä olen riittämätön ja täysin arvoton ihmisenä.
En aio enää mihinkään näyttäytyä, en aio tehdä lapsia. Aion nyt lähtee pois kaikesta, parasta olisi että kuolisin pois.
Tässä ei ole kyse mistään masennuksesta vaan umpikyllästymisestä siihen että mua kohdellaan niin huonosti ihan jatkuvasti. Mun täytyy ruveta suojella itseäni.
Olen vain ylijäämä ihminen joka jää jalkoihin.
Kommentit (12)
Asun Helsingissä ja täällä on niin julmaa porukkaa ettei tosikaan. Minua säännöllisesti hylätään. Olen alkanut menemään huonoon kuntoon.
Mihin voisin mennä? Jos elän erakkona niin luonto on sentään ystäväni, täysin erakkona en olisi koskaan yksin luonnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita erakonelämä hakeutumalla yliopistoon. Samalla karisee itsesääli ja voit aina vetäytyä korpeen "tapailemaan gradua". Suosittelen, saat sellaisen friikkileiman että sua ei enää vähätellä.
Ajattelin just noin mutta nykyään olen jopa "tunnettu" erakko maalikylissä, ainoa asia joka voi välttää tylsistyttävää lyttäystä on kova tiede
Helppoa. Et vastaa enää viesteihin tai korkeintaa perut jos joku ehdottaa tapaamisen. Tätä kun toistat tarpeeksi monta kertaa kukaan ei enää pyydä sinua mihinkään ja alat erakoitua.
Kokemusta on, enää ei kukaan pyydä mihinkään.
Hoidat vain pakolliset,kuten kaupan ja työn.
Yksinkertaista, et moikkaa ketään, et soita tai vastaa kenenkään yhteydenottoihin. Siis elät ilman kaikkia kontakteja.
Juttuhan on siinä että kukaan ei koskaan ikinä laita viestiä. Silti ne on sitten iloisia kun minä soitan tai nähdään.
Mä en voi sietää olla tulla huonosti kohdeltuksi. Ihminen romahtaa kun työelämä on rankkaa, lähipiiri on rankkaa. Miten pääsee ulos tästä kaikesta? Ihmisistä on tullut h emmetin armottomia ja kovia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä elän erakkona Helsingissä, enkä ymmärrä miksi erakoiden oletetaan elävän jossain korvessa. On helppo aloittaa siitä että et pidä enää yhteyttä keneenkään. Kaupassa käyn aivan kuten normaalit ihmiset, harrastan kaikenlaista mutta kaiken teen yksin. Nautin elämästäni todella paljon!
Itse asun mökillä. Juuri laitoin perunat itämään, roiskin kanankakkaa ympäriinsä. On vuohi, aasi, koira. Rakkaita, aina iloisia. Kalastan. Suosittelen! Ihmisiä en tod. kaipaa.
Saunon puusaunassa. Raskasta työtä tämä on ilman mukavuuksia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samat fiilikset, vuodenvaihteessa hirtti kiinni kunnolla. 2 vuoden aikana takana pomon aloittama työpaikkakiusaaminen, potkut, ero avomiehestä, entinen kaveri alkaa seurustelemaan ex-avomiehen kanssa, uudesta miesystävästä ero poliisijutun kautta, ja useimmat ystävät jäivät kaveeraamaan ex-avomiehen ja sen uuden tyttiksen (ex-kaverini) kanssa. Olen niin kyllästynyt ja pettynyt että saattaa olla viikkoja kun en lähde kotoa. Laitoin kodin kauniiksi ja rauhalliseksi, se on nyt yksinäinen mekkani ja turva myrskyn keskellä. Seurana vain kissani, voittaa ihmisseuran mennen tullen.
Ihmisistä on tullut uskomattoman törkeitä nyt coronan aikana. Todella karsiutuu jyvät akanoista. Harkitsen kans muuttamista jonnekin todella syrjään, ja kaveripiiristä lähtee myös muutama ihminen vaihtoon. En vastaa enää viesteihin enkä lähde mihinkään. Ovat käyttäytyneet törkeällä tavalla. En tiedä et onko lähtenyt mielenterveytensä murenemaan nyt poikkeusolojen aikana vai mistä kyse.
Tsemppiä ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä elän erakkona Helsingissä, enkä ymmärrä miksi erakoiden oletetaan elävän jossain korvessa. On helppo aloittaa siitä että et pidä enää yhteyttä keneenkään. Kaupassa käyn aivan kuten normaalit ihmiset, harrastan kaikenlaista mutta kaiken teen yksin. Nautin elämästäni todella paljon!
Helsingissä on Suomen korkein asukastiheys. Siksi ihmisiin kyllästynyt erakoituu johonkin muualle. Vaikka Helsingissä ei ottaisi kontaktia keneenkään, silti joutuu sietämään kaikenlaista mölinää, kerjäläisiä, feissareita, seinänaapureita, kulttuurin rikkautta sekä huonokäytöksisiä ja röyhkeitä ihmisiä ihan vaan kaduilla ja lenkkipoluilla yms.
Vierailija kirjoitti:
Itse asun mökillä. Juuri laitoin perunat itämään, roiskin kanankakkaa ympäriinsä. On vuohi, aasi, koira. Rakkaita, aina iloisia. Kalastan. Suosittelen! Ihmisiä en tod. kaipaa.
Saunon puusaunassa. Raskasta työtä tämä on ilman mukavuuksia..
Ihanaa, aasi! Kuulostaa ihanalta kaikki.
Alue: Aihe vapaa
Yksi tapa olisi muuttaa johonkin peräkylän kommuuniin, missä on samanhenkistä, tosin ehkä enemmän eheytynyttä seuraa. Onhan noita ekokyliä Suomessakin.
Tai sitten ostaa huutokaupat.fistä joku parin tonnin sähkötön mökki syrjäkylältä kantovedellä. Siellä saisi olla rauhassa niin pitkään kun rahat riittää.