Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita, jotka ovat surkeita matikassa?
21.05.2020 |
En tarvitse sitä työssäni, mutta silti olisi kiva osata edes perusteet. Olen joskus yrittänyt itseopiskella sitä, mutta into on aina tyssännyt siihen, että teen ihan typeriä virheitä tai sitten en vaan tajua. Itsetunto on aika heikko sen suhteen.
Kommentit (26)
Peruslaskut onnistuu, mutta jo trigonometria on yhtä ulaulaa muusta nyt puhumattakaan...
M 45
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu täällä yksi. Peruskoulussa ihan rimaa hipoen kai sain vitosen matikasta todistukseen ettei tullut ehtoja. Matikantunnit oli aina yhtä helvettiä, ja ne kokeet. Silloin piti viedä koe vanhemmille allekirjoitettavaksi, ei auttanut yhtään kun äitikin oli huonosta numerosta aina vihainen vihainen; ”MIKSIETLUKENUT”. Niin kuin se lukeminen olisi jotain auttanut kun ei vaan kertakaikkiaan ymmärtänyt.
En osaa enää edes jakokulmalla laskea.
Vierailija kirjoitti:
Juu täällä yksi. Peruskoulussa ihan rimaa hipoen kai sain vitosen matikasta todistukseen ettei tullut ehtoja. Matikantunnit oli aina yhtä helvettiä, ja ne kokeet. Silloin piti viedä koe vanhemmille allekirjoitettavaksi, ei auttanut yhtään kun äitikin oli huonosta numerosta aina vihainen vihainen; ”MIKSIETLUKENUT”. Niin kuin se lukeminen olisi jotain auttanut kun ei vaan kertakaikkiaan ymmärtänyt.
Niinpä, eihän se lukeminen auta kun ei vaan tajua. Ja kun jo alussa tippuu kärryiltä niin ei voi tajuta niitä vaikeampiakaan asioita. Koulussa olisi pitänyt järjestää tukiopetusta, en muista että sitä olisi ollut.
Tai siis vain yhden kerran muistan olleeni tukiopetuksessa, ei todellakaan riittänyt...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa enää edes jakokulmalla laskea.
Voin lohduttaa sinua; nykykoululaiset eivät enää laske jakokulmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu täällä yksi. Peruskoulussa ihan rimaa hipoen kai sain vitosen matikasta todistukseen ettei tullut ehtoja. Matikantunnit oli aina yhtä helvettiä, ja ne kokeet. Silloin piti viedä koe vanhemmille allekirjoitettavaksi, ei auttanut yhtään kun äitikin oli huonosta numerosta aina vihainen vihainen; ”MIKSIETLUKENUT”. Niin kuin se lukeminen olisi jotain auttanut kun ei vaan kertakaikkiaan ymmärtänyt.
Niinpä, eihän se lukeminen auta kun ei vaan tajua. Ja kun jo alussa tippuu kärryiltä niin ei voi tajuta niitä vaikeampiakaan asioita. Koulussa olisi pitänyt järjestää tukiopetusta, en muista että sitä olisi ollut.
Muistaakseni kävin jossain tukiopetuksessa mutta ei siitä mitään apua ollut. Sitten taisi tulla lama-aika ja kaikki tuollainen ylimääräinen opetus loppui. En tiedä miksi vanhemmatkaan eivät ikinä auttaneet läksyjenteossa. Vaikka varmasti tiesivät että hankalaa oli. Olen joskus miettinyt että olikohan/onkohan minulla jonkinlainen oppimisvaikeus tuossa matikassa, niin karseaa suossa tarpomista se oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu täällä yksi. Peruskoulussa ihan rimaa hipoen kai sain vitosen matikasta todistukseen ettei tullut ehtoja. Matikantunnit oli aina yhtä helvettiä, ja ne kokeet. Silloin piti viedä koe vanhemmille allekirjoitettavaksi, ei auttanut yhtään kun äitikin oli huonosta numerosta aina vihainen vihainen; ”MIKSIETLUKENUT”. Niin kuin se lukeminen olisi jotain auttanut kun ei vaan kertakaikkiaan ymmärtänyt.
Niinpä, eihän se lukeminen auta kun ei vaan tajua. Ja kun jo alussa tippuu kärryiltä niin ei voi tajuta niitä vaikeampiakaan asioita. Koulussa olisi pitänyt järjestää tukiopetusta, en muista että sitä olisi ollut.
Muistaakseni kävin jossain tukiopetuksessa mutta ei siitä mitään apua ollut. Sitten taisi tulla lama-aika ja kaikki tuollainen ylimääräinen opetus loppui. En tiedä miksi vanhemmatkaan eivät ikinä auttaneet läksyjenteossa. Vaikka varmasti tiesivät että hankalaa oli. Olen joskus miettinyt että olikohan/onkohan minulla jonkinlainen oppimisvaikeus tuossa matikassa, niin karseaa suossa tarpomista se oli.
Mulla isä yritti auttaa mutta ei siitä mitään tullut, kun hänelle ne asiat oli helppoja eikä pystynyt asettumaan mun asemaan. Äiti taas oli yhtä huono kuin minäkin. Veljeltäkin pyysin apua mutta melkein aina se päättyi riitaan, kun hänellä olisi ollut muutakin tekemistä kuin selittää itsestäänselvyyksiä mulle... Joskus saatoin jonkun asian tajutakin ja sain jopa seiskan, mutta se oli harvinaista. Pääasiassa numerot kutosta ja alle, ikävät muistot jääneet matikasta koko kouluajalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu täällä yksi. Peruskoulussa ihan rimaa hipoen kai sain vitosen matikasta todistukseen ettei tullut ehtoja. Matikantunnit oli aina yhtä helvettiä, ja ne kokeet. Silloin piti viedä koe vanhemmille allekirjoitettavaksi, ei auttanut yhtään kun äitikin oli huonosta numerosta aina vihainen vihainen; ”MIKSIETLUKENUT”. Niin kuin se lukeminen olisi jotain auttanut kun ei vaan kertakaikkiaan ymmärtänyt.
Niinpä, eihän se lukeminen auta kun ei vaan tajua. Ja kun jo alussa tippuu kärryiltä niin ei voi tajuta niitä vaikeampiakaan asioita. Koulussa olisi pitänyt järjestää tukiopetusta, en muista että sitä olisi ollut.
Muistaakseni kävin jossain tukiopetuksessa mutta ei siitä mitään apua ollut. Sitten taisi tulla lama-aika ja kaikki tuollainen ylimääräinen opetus loppui. En tiedä miksi vanhemmatkaan eivät ikinä auttaneet läksyjenteossa. Vaikka varmasti tiesivät että hankalaa oli. Olen joskus miettinyt että olikohan/onkohan minulla jonkinlainen oppimisvaikeus tuossa matikassa, niin karseaa suossa tarpomista se oli.
Mulla isä yritti auttaa mutta hän ei osannut opettaa ollenkaan, kun asiat olivat hänelle helppoja. Äiti taas oli yhtä huono kuin minäkin. Veljeltäkin kysyin apua, mutta melkein aina se päättyi riitaan, kun hänellä olisi ollut muutakin tekemistä kuin selittää itsestäänselvyyksiä mulle. Joskus harvoin saatoin jonkun asian tajutakin ja sain kokeista jopa seiskan, mutta yleensä numerot oli kutosta ja alle. Pääosin ikävät muistot matikasta koko kouluajalta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja olen minäkin miettinyt, onko mulla joku oppimisvaikeus matikassa, kun se niin vaikeaa oli.
Ap
Ehkä kyseessä on ihan vaan tyhmyys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa edes kertotaulua (tai en muista) vaikka olen yli 30-vuotias.
Seiskalla meni matikka niin vaikeaksi ettei siitä tullut enää mitään vaikka yritin. Oma aivotoimintani ei vaan hiffannut niitä x ja y systeemejä vaan takerruin lähinnä siihen että miksi siinä laskussa on y tai x tai mitälie. Mielestäni kaikista kaavoista puuttui logiikka kun ne oli "valmiiksi" olemassa, eli ei selvennetty millä logiikalla juuri se kaava antaa oikean vastauksen laskuun. Huh, onneksi en työssäni tarvi mitään yhteen- ja vähennyslaskua monimutkaisempaa..
Kokeista sain nelosia ja vitosia mutta rauhallisena ja kilttinä oppilaana en päässyt mihinkään tukiopetukseen vaikka olisin halunnut. Uusintakokeissa opettaja neuvoi niin rautalangasta vääntäen että käytännössä laski tehtävät puolestani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kyseessä on ihan vaan tyhmyys?
No matikassa ehkä, mutta monissa aineissa olin kyllä parempi, ja toisaalta taiteellisesti lahjakas, että ei se tyhmyys varmaan ole ihan niin helposti määriteltävissä.
Ap
Olen ollut surkea kaikissa kouluaineissa. Suurin syy on laiskuus ja elämän syyn tajuytomuus
On.
Yläasteen matikka 6.
Lukion sama yleinen matikka ja 6.
Juu, en kirjoittanut.
En ole koko työuran aikana ammatissani tarvinnut perus maitopurkkien hintojen ja dosälippujen laskemista kummempaa pluslaskemismatikkaa yhtään mihinkään.
M48 sosiaalialalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa enää edes jakokulmalla laskea.
Voin lohduttaa sinua; nykykoululaiset eivät enää laske jakokulmalla.
Ai mites sitten? Mä muistan kuinka mun äiti kerto aikoinaan, että hän oppi koulussa erinäköisen jakokulman kuin minä. (En ole tuo, jolle vastasit.)
Täällä myös yksi, joka ei osaa kunnolla matikkaa. Lukiossa oli lyhyt matikka jota en kirjoittanut, koska olisin reputtanut. Siis 80-luvun alussa. Hävettää.
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös yksi, joka ei osaa kunnolla matikkaa. Lukiossa oli lyhyt matikka jota en kirjoittanut, koska olisin reputtanut. Siis 80-luvun alussa. Hävettää.
Ei olisi tullut mullekaan mieleenkään kirjoittaa sitä. Onneksi ei ollut pakollinen.
Ap
Ohisalo ja Kulmuni ainakin. En tiedä käyvätkö täällä.