"Me ei leikitä sun kaa" Saako sanoa ja jos, niin missä iässä ja tilanteessa?

Olen itsekin samaa aihetta miettinyt, kun alle kolmevuotias tyttöni on alkanut lällätellä samanikäisessä seurassa"ei saa tulla". Ollaan yritetty jo nyt puhua, että kaikkien kanssa leikitään. En tiedä, miten tämänikäinen sen oppii, mutta jos alusta asti puututaan niin toivottavasti ei tule tavaksi.



Minusta kauheampaa olisi se, että oma tyttöni syrjisi leikkikavereita kuin että itse joutuu sen kohteeksi. Mene tiedä.

Sitä kutsutaan "sosiaalisiksi taidoiksi"... ;) Meidän lapset velvoitetaan ottamaan leikkiin kaikki, jotka haluavat, ja se on ihan itsestäänselvyys. Esikoinen enimmältään jo vahtiikin, ettei kukaan jää ilman kaveria.



Jos taas lapset valittavat, että esim joku pikkuinen ei osaa leikkiä neiti 5v:n ja neiti 4v:n valitsemaa leikkiä, käsken keksiä tavan, jolla pikkuinenkin voidaan ottaa mukaan, tai vaihtaa leikkiä. Ja eipä aikaakaan, kun pikkuinen on mukana vauvana tai vaikka töihin lähtevänä isinä. Tai sitten häntä opastetaan leikissä. Tai sitten leikki vaihtuu yksinkertaisemmaksi. Ei tule mitään ongelmaa asiasta. PAITSI silloin kun jotkut muut herttileijaat kieltäytyvät leikkimästä meidän tyttöjemme kanssa, jolloin he luonnollisesti pahoittavat mielensä; sitten juttelemme siitä, että kaikilla ei ole yhtä hyvät tavat eivätkä ole yhtä ystävällisiä, ja että ihmisillä on välillä huonojakin päiviä jolloin ei vain jaksa olla mukava, etc.

Sitä kutsutaan "sosiaalisiksi taidoiksi"... ;) Meidän lapset velvoitetaan ottamaan leikkiin kaikki, jotka haluavat, ja se on ihan itsestäänselvyys. Esikoinen enimmältään jo vahtiikin, ettei kukaan jää ilman kaveria.

Jos taas lapset valittavat, että esim joku pikkuinen ei osaa leikkiä neiti 5v:n ja neiti 4v:n valitsemaa leikkiä, käsken keksiä tavan, jolla pikkuinenkin voidaan ottaa mukaan, tai vaihtaa leikkiä. Ja eipä aikaakaan, kun pikkuinen on mukana vauvana tai vaikka töihin lähtevänä isinä. Tai sitten häntä opastetaan leikissä. Tai sitten leikki vaihtuu yksinkertaisemmaksi. Ei tule mitään ongelmaa asiasta. PAITSI silloin kun jotkut muut herttileijaat kieltäytyvät leikkimästä meidän tyttöjemme kanssa, jolloin he luonnollisesti pahoittavat mielensä; sitten juttelemme siitä, että kaikilla ei ole yhtä hyvät tavat eivätkä ole yhtä ystävällisiä, ja että ihmisillä on välillä huonojakin päiviä jolloin ei vain jaksa olla mukava, etc.

Aivan samaa sanon omille lapsillemmekin ja ottavat aina toiset pihalla sekä sisällä leikkimään. 5vuotias kuopuksemme on kunnon "hoitotäti" ja huolehtii kaikki pienemmätkin mukaan leikkeihin :)

Oma kohta neljä vuotiaani käy kaksi kertaa viikossa kerhossa. Siellä on yksi ilkeä viisi vuotias, joka todella on luonteeltaan pomottaja. Ei huoli meidän tyttöä leikkeihin. Meidän lapsi aina kerhon jälkeen on surullinen, kun ei taas leikitty hänen kanssaan. Sanovat aina, että et saa tulla meidän kanssa leikkimään. Meidän lapsi on vielä muutenkin ujohko oudossa seurassa. Itsellekin tulee paha mieli aina, kun toinen jää ulkopuolelle leikeistä.

Täteille olen yrittänyt puhua asiasta ja kysellä, mutta eivätpä nuo välitä asiasta mitään. Surullista.

Onneksi ryhmässä on yksi poika, jonka kanssa välillä leikkii. Muuten on yksin, pelaa jotain tms.

Kaikki tulisi huomioida aikuisenakin vaikkei kaikista pitäisikään.

Meillä tuo tyttö täyttää kohta vasta 2v. Mutta nyt jo olen miettinyt, että miten sais karsittua pois nuo "me ei leikitä sun kaa" -jutut. Itsekin muistan vielä lapsuudesta kuinka kurjaa se oli! Varsinkin kun jäi sitten ihan yksin..

Aijon siis opastaa että kaikkien kanssa leikitään. Ja että eihän hänestäkään olisi mukavaa, jos jäisi yksin leikkimään.

Mulla on kaksi 4v. tyttöä. Leikkivät päivittäin pari tuntia ryhmässä, jossa on samanikäisiä lapsia. Yksi näistä tulee aina leikkimään toisen lapsen kanssa. Toiselle taas on vihamielinen. Tönii syyttä, ei koskaan halua olla parina, haukkuu yms. Ja tämä ei ole siis mikään yhden päivän juttu, vaan jatkuu ja jatkuu.



Olen itse opettanut lapsille, että kaikkien kanssa leikitään. Mutta nyt alkaa pinna mennä. En haluaisi, että toinenkaan lapseni leikkisi tämän kiusaajan kanssa. Olen koittanut sanoa lapsille, että se ei ole kovin reilua jättää yhtä pois leikeistä tai ei ole oikein töniä ja haukkua. Mitkään ojennukset tai puhumiset tälle kiusaajalle eivät auta. Minusta oli järkyttävää huomata, että jo 4v. kykenee jatkuvaan kaunaan :-(

jos toinen lapsi tekee jotain rumaa tai kiusaa jatkuvasti. Silloin voi vetäytyä leikkimästä tuon lapsen kanssa.



Mutta ilman mitään syytä en anna lasteni syrjiä ketään.

kuunnelkaapa lasten äänensävyjä tuossa lauseessa "me ei leikitä sun kaa" -- kyllä ne on ilkeitä tai vihamielisiä lähinnä. Itse 10 vuotta päiväkodeissa/kouluissa työtä tehneenä tiedän, ettei hoitohenkilökuntaa pääasiassa kiinnosta puuttua selkeään syrjimiseen, jopa kiusaamiseen.



Minusta ohjatussa toiminnassa (koulut, päiväkodit) kaikki tulee ottaa mukaan leikkiin. Mutta vapaa-ajalla lapsi saa toki itse valita seuransa, jos se ei tapahdu ilkeämielisesti muita morkaten.

Kauhean sekava oli tuo aloiutkseni ja vilisi kirjoitusvirheitä :/.



Kiva kuitenkin kun jotain selvää saitte ja sain vastauksistanne vahvistusta omaan kasvatustapaani. Itselleni on jotenkin ollut itsestäänselvyys, että kaikkien kanssa leikitään ja ketään ei jätetä yksin, mutta tosiaan olen usein ihmetellyt miten hoitajat eivät noihin tilanteisiin puutu, eivät ainakaan kovin voimakkaasti ja näkyvästi. Muuten ovat kyllä mielestäni hyviä ja asiansa tavallista paremmin osaavia ja työlleen omistautuneita ja siitä innostuneita ihmisiä.



Lähinnä kai mua vähän huomestuttaa miten lapseni käy, kun viime aikoina olen kuullut hänen tiukalla äänensävyllä komentavan kavereitaan, että "Noin ei saa sanoa, kaikkien kanssa pitää leikkiä." Iloinen toki olen, että lapseni on ymmärtänyt mitä olen hänelle selittänyt ja koittaa toimia sen mukaan, mutta jos on ryhmänsä ainoa joka näin on kasvatettu, niin onko hän hetken päästä se joka jätetään yksin?

Uskoisin, että tarhassakin lapset saa aika vapaasti valita kenen kanssa leikkivät. Ja väkisin ei kenenkään leikkeihin mennä. Jos kyseessä lapsi, joka toistuvasti jää ilman kaveria, niin eiköhän siinä tilanteessa aikuinen yritä vähän ohjata sivuun jäävää mukaan muitten leikkiin.