Hermot paloi anoppiin

Onko sinulla muutenkin paljon stressiä, ahdistusta, yms? Tuo ei vaikuta ihan normaalilta

Tämä(kin) taitaa olla sukupolvikysymys, kultaisella 80-luvulla ei tiedetty mitään karieksesta ja raskaana ollessa sai vetää viinaa ja syödä mitä halusi. Ja veikkaan, että anopin vauvaosaaminen on tuolta ajalta, paljon on muuttunut sen jälkeen. Äitihormoneissa voi olla vaikea pitää pinna kasassa, mutta asiallisella ohjauksella lopputulos on aina parempi. Kai kerroit muorille saman kuin meille, karies tarttuu noin ja olet itse joutunut kärsimään asian vuoksi. Olette kuitenkin samalla puolella, haluatte lapsen parasta.

Vierailija kirjoitti:

Olet tyhmä

Mee pois. Kukaan ei halua sua tänne.

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla muutenkin paljon stressiä, ahdistusta, yms? Tuo ei vaikuta ihan normaalilta

No mitäpä lottoot onko ihmisillä nyt vähän stressiä?

Siis sun mieskin on viikonloput töissä vain miksi lapsi on mummolassa?

Lapsen pitää mennä kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin eli hae sille paikka vuorohoitoa tarjoavasta päiväkodista, lapsella on siihen oikeus.

Ja muista, että päiväkoti ei ole vastuussa kihomadoista, täistä tai karieksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla muutenkin paljon stressiä, ahdistusta, yms? Tuo ei vaikuta ihan normaalilta

No mitäpä lottoot onko ihmisillä nyt vähän stressiä?

Meinasin, että jos sen takia nyt purkautu tuollaisena vihana. Mutta taidat olla luonteeltasi vain kiukkuisempi tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Tämä(kin) taitaa olla sukupolvikysymys, kultaisella 80-luvulla ei tiedetty mitään karieksesta ja raskaana ollessa sai vetää viinaa ja syödä mitä halusi. Ja veikkaan, että anopin vauvaosaaminen on tuolta ajalta, paljon on muuttunut sen jälkeen. Äitihormoneissa voi olla vaikea pitää pinna kasassa, mutta asiallisella ohjauksella lopputulos on aina parempi. Kai kerroit muorille saman kuin meille, karies tarttuu noin ja olet itse joutunut kärsimään asian vuoksi. Olette kuitenkin samalla puolella, haluatte lapsen parasta.

Olen syntynyt -89. Siihen aikaan opetettiin vanhemmille, että lapselle pitää aina olla oma lusikka ettei karies tartu. Omat vanhempani tulkitsivat tämän niin tiukasti, että minulle ostettiin ihan erilliset ruokailuvälineet joita ei kukaan muu saanut käyttää. Eli ei tämä asia 80-luvulla ihan tuntematon ollut.

Vierailija kirjoitti:

Siis sun mieskin on viikonloput töissä vain miksi lapsi on mummolassa?

Lapsen pitää mennä kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin eli hae sille paikka vuorohoitoa tarjoavasta päiväkodista, lapsella on siihen oikeus.

Ja muista, että päiväkoti ei ole vastuussa kihomadoista, täistä tai karieksesta.

Päiväkodissa työskentelevistä kukaan ei ole niin tyhmä, että syöttää oman suun kautta lapselle ruokaa.

Minun anoppi ei oppinut vaikka asiasta hänelle kerrottiin. Vein jopa hammaslääkärin tiedotteen kuinka karies tarttuu. Anoppi nakkasi paperin pöydälle ja sanoi höpöhöpö. Sen jälkeen ei saanut olla pienten lasten kanssa. Isompana lapset osasi jo itse kieltäytyä jos typerys yritti laittaa lusikkaa suuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla muutenkin paljon stressiä, ahdistusta, yms? Tuo ei vaikuta ihan normaalilta

No mitäpä lottoot onko ihmisillä nyt vähän stressiä?

Meinasin, että jos sen takia nyt purkautu tuollaisena vihana. Mutta taidat olla luonteeltasi vain kiukkuisempi tapaus.

Minä en tuota kommenttia jättänyt. On minulla toki muutakin stressiä mutta en nyt niitä ala täällä puimaan :)

Omat hampaani ovat olleet lapsesta asti todella huonot ja kärsin niistä edelleen, niinkuin jo kirjoitin. Siksi olen todella hysteerinen tästä, koska en halua lapselleni samaa.

Ap

Vanhoilla ihmisillä on vanhojen ihmisten tavat. Joko niitä sietää tai sitten hoidattaa lapsensa muilla. Jos haluaa ilmaista lastenhoitoapua, joutuu vain sietämään sitä, että se joka hoitaa tekee sen omalla tavallaan. 

Mä joskus hoidin siskon lapsia, mutta lopetin, kun yritti määrätä, etten saa pitää koiraani irti samassa tilassa lastensa kanssa. Nykyään hoidan serkkuni lasta ja siskoni valittelee, miten suosin heitä. Vaan mun koti, mun säännöt.

Vähän eri juttu, mutta mun äiti oli säästänyt tuttipullon tutit, jotka jäi esikoisen serkulta.

Oli sitä mieltä, että keittiön laatikossa 6 vuotta maanneet käytetyt tutit on ihan käyttökelpoiset. Muori loukkaantui verisesti, kun siskoni heitti ne roskiin.

Muutama muukin juttu vauvanhoidossa aiheutti erimielisyyttä, tämä nyt vaan esimerkkinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä(kin) taitaa olla sukupolvikysymys, kultaisella 80-luvulla ei tiedetty mitään karieksesta ja raskaana ollessa sai vetää viinaa ja syödä mitä halusi. Ja veikkaan, että anopin vauvaosaaminen on tuolta ajalta, paljon on muuttunut sen jälkeen. Äitihormoneissa voi olla vaikea pitää pinna kasassa, mutta asiallisella ohjauksella lopputulos on aina parempi. Kai kerroit muorille saman kuin meille, karies tarttuu noin ja olet itse joutunut kärsimään asian vuoksi. Olette kuitenkin samalla puolella, haluatte lapsen parasta.

Olen syntynyt -89. Siihen aikaan opetettiin vanhemmille, että lapselle pitää aina olla oma lusikka ettei karies tartu. Omat vanhempani tulkitsivat tämän niin tiukasti, että minulle ostettiin ihan erilliset ruokailuvälineet joita ei kukaan muu saanut käyttää. Eli ei tämä asia 80-luvulla ihan tuntematon ollut.

Nyt sinä puhut 90-luvusta, jolloin tämä tieto ymmärrettiin paremmin ja asiasta valistettiin vanhempia neuvolassa. Vielä 80-luvun alkupuolella ei karieksen leviämistä vielä tiedostettu niin hyvin, vaan silloin vanhemmat mm. putsasivat tuttinsa omassa suussaan ennen kuin antoivat sen vauvalle.

Ap:lle vinkki: Ota iisisti. Koeta sanoa kauniisti, älä vaan tällaisesta pienestä seikasta "vedä hernettä nenään".

Mun yks kaveri teki noin.

Olin ihan kamalan järkyttynyt. Mutta sanoin siitä sille heti. Ei se ollut tajunnut.

Monet ihmiset on niin ajattelemattomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla muutenkin paljon stressiä, ahdistusta, yms? Tuo ei vaikuta ihan normaalilta

No mitäpä lottoot onko ihmisillä nyt vähän stressiä?

Meinasin, että jos sen takia nyt purkautu tuollaisena vihana. Mutta taidat olla luonteeltasi vain kiukkuisempi tapaus.

Kumman otat:

1. koko elämäsi ajan sinulla on ehjät hampaat, ei reiän reikää, ei ientulehduksia, hampaat pysyy nätisti paikallaan loppuun saakka. Kaikki pienellä hoidolla.

2. Saat reikiä, joudut paikattavaksi usein, ientulehduksia, juurihoitoja, ehkä implantteja tai jopa tekohampaat. Aina täytyy muistaa hoitaa, et voi syödä sokerisia juttuja. Pesu aamuin, illoin ja välissä, silti tulee reikiä.

Ensimmäisen vaihtoehto on se, kun lapsena ei saa kariestartuntaa. Toinen on se, kun joku aikuinen tartuttaa karieksen. Se joku siis ei välitä siitä, että lapsen hammastulevaisuus on huono. Hän on sellainen itsekäs ihminen, jolle on yhdentekevää, että juuri hän pilaa lapsen hampaat KOKO hänen elämänsä ajaksi.

Minä raivostuisin jos joku tartuttaisi karieksen lapselleni. En olisi kevyesti pikkuisen kiukkuinen vaan räjähtäisin raivopäänä.

Kyllähän tuota näkee edelleen ihan lasten vanhempienkin tekevän, syödään samalla lusikalla, pusutellaan suoraan suulle ja joskus joku on "puhdistanut" tutinkin omassa suussaan. En tajua miten oppi ei mene perille.

Vierailija kirjoitti:

Tämä(kin) taitaa olla sukupolvikysymys, kultaisella 80-luvulla ei tiedetty mitään karieksesta ja raskaana ollessa sai vetää viinaa ja syödä mitä halusi. Ja veikkaan, että anopin vauvaosaaminen on tuolta ajalta, paljon on muuttunut sen jälkeen. Äitihormoneissa voi olla vaikea pitää pinna kasassa, mutta asiallisella ohjauksella lopputulos on aina parempi. Kai kerroit muorille saman kuin meille, karies tarttuu noin ja olet itse joutunut kärsimään asian vuoksi. Olette kuitenkin samalla puolella, haluatte lapsen parasta.

Kasvatin lapset 1980-luvulla, jolloin alkoholin käyttö ja tupakointi oli ehdottomasti ei raskauden aikana saati lasta olisi syötetty aikuisten nuolemalla lusikalla. 

Nyt saatat tarkoittaa 1890-lukua, joten haloo, hiukan nyt yleissivistystä ja asioiden tarkistamista ennen kuin kirjoittelet tänne ihan soopaa. 

Toki oli vastuuntunnottomia äitejä silloinkin niin kuin nytkin. 

Mutta anoppisi ei sentään tartuta koronaa saati sinä häneen. Vie se lapsesi ihmeessä päiväkotiin tuolla pelollasi. Voin vaan kuvitella, millaisella rääkynällä olet mielipiteesi esittänyt, Kyllä silloin sanotaan höpöhöpö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla muutenkin paljon stressiä, ahdistusta, yms? Tuo ei vaikuta ihan normaalilta

No mitäpä lottoot onko ihmisillä nyt vähän stressiä?

Meinasin, että jos sen takia nyt purkautu tuollaisena vihana. Mutta taidat olla luonteeltasi vain kiukkuisempi tapaus.

Kumman otat:

1. koko elämäsi ajan sinulla on ehjät hampaat, ei reiän reikää, ei ientulehduksia, hampaat pysyy nätisti paikallaan loppuun saakka. Kaikki pienellä hoidolla.

2. Saat reikiä, joudut paikattavaksi usein, ientulehduksia, juurihoitoja, ehkä implantteja tai jopa tekohampaat. Aina täytyy muistaa hoitaa, et voi syödä sokerisia juttuja. Pesu aamuin, illoin ja välissä, silti tulee reikiä.

Ensimmäisen vaihtoehto on se, kun lapsena ei saa kariestartuntaa. Toinen on se, kun joku aikuinen tartuttaa karieksen. Se joku siis ei välitä siitä, että lapsen hammastulevaisuus on huono. Hän on sellainen itsekäs ihminen, jolle on yhdentekevää, että juuri hän pilaa lapsen hampaat KOKO hänen elämänsä ajaksi.

Minä raivostuisin jos joku tartuttaisi karieksen lapselleni. En olisi kevyesti pikkuisen kiukkuinen vaan räjähtäisin raivopäänä.

Ja hampaiden huonoon kuntoonhan ei vaikuta mikään muu kuin anopilta saatu kariestartunta.

Minun ystäväperheeni oli viimeiseen asti huolellinen ja tarkka siitä, ettei lapsi saa mistään kariestartuntaa. Lapset hoidettiin kotona, ja isovanhemmat ja kaikki hoitajat oli vannotettu ettei saa käyttää samoja aterimia. Joka päivä pesivät hampaat kaksi kertaa päivässä ja aina aterioiden jälkeen ottivat ksylitolipastillit. Ja koska tunnen perheen hyvin, tiedän että noudattivat tätä periaatetta erittäin huolellisesti, koska toisella vanhemmista oli "huonot hampaat".

Ja kaikesta tästä huolimatta lasten ensimmäisissä hammastarkastuksissa kullakin lapsista löydettiin muutamia reikiä hampaissaan ala-asteikäisenä. Sen sijaan, että vanhemmat olisivat katkeria ja kiukkuisia mahdolliselle karieksen tartuttajalle, he ovat kiitollisia, kun osanneet hoitaa hampaita niin hyvin, ettei reikiä ole ollut tämän enempää.

Ap:n kannattaa myös olla huolellinen lapsen suuhygieniasta. Mutta on asioita joihin ei aina voi täydellisesti vaikuttaa, jolloin niistä liiallinen hysterisointi ei auta yhtään mitään. Tottakai kannattaa keskustella tämä asia anopin kanssa läpi ja sopia miten jatkossa toimitaan, mutta samalla pitää ymmärtää, että omaa lastaan ei vaan voi suojella kaikilta vastoinkäymisiltä.

Tässä yksi syy, miksi en halua hoitaa lastenlapsiani. Aina on jotain valittamista.

Mitä väliä. Ei kiinnosta. Lapseni tulee syömään sillä lusikalla jota minä saan päähäni käyttää vaikka sitten sellaista mitä olen uittanut tarkoituksella perä aukossani